PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
niin iän kuin erilaisten tarpeidenkin suhteen. Pelkästä työnteosta on ollut siir-<br />
ryttävä asiakkaiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.<br />
Työpajat ovat saaneet aikaan ja paikkaan sidotun historiallisen prosessin tu-<br />
loksena tuloksena normatiivisen oikeutuksen toimia nuorten elämänkulun<br />
siirtymävaiheisiin kiinnittyvänä työvoimapoliittisena interventiona ja syrjäy-<br />
tymisen ehkäisijänä. Hassinen (2004, 13) on kuitenkin kriittisesti todennut,<br />
että kokonaisuudessaan työpajat ovat varsin luontevasti ilman kovinkaan<br />
suurta reflektoinnin tuskaa toteuttaneet perustehtäväänsä: nuorille on pyritty<br />
ja kyettykin tarjoamaan mahdollisuus mielekkääseen työhön ja tekemiseen<br />
ilman suurta ristiriitaa tuotannon ja ohjauksen välillä. Vasta 2000-luvulla eri-<br />
tyisesti työpajatoiminnan vakinaistuminen on uudella tavalla nostanut kes-<br />
kustelun työpajan paikasta ja paikan määrittymisestä olennaisemmin esille.<br />
Keskeiset kysymykset ovat kiteytyneet siihen, miten työpajatoiminta tulisi<br />
paikallistasolla organsioida ja rahoittaa, miten sisällölliset painopisteet tulisi<br />
määritellä ja miten toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta pitäisi arvioi-<br />
da. Kyse on toiminnan tavoitteellisuuden, tehokkuuden ja läpinäkyvyyden<br />
prosesseista. Pekkala (2005, 20) onkin todennut, että toimintayksikölle, joka<br />
tuottaa jotain epämääräistä hyvää yhteiskunnan jäsenille ilman hintaa ja tu-<br />
losta, ei löydy yleismaksajaa.<br />
Erityisesti työpajatoiminnan ja yhteiskunnan välisen suhteen tarkastelu on<br />
noussut keskeisempään rooliin osana keskustelua työpajatoiminnan vakinais-<br />
tamisesta. Vakinaistaminen on nostattanut esiin monia kysymyksiä työpaja-<br />
toiminnan organisoinnin näkökulmasta. Vakinaistamista on pidetty myös<br />
uhkana työpajojen traditionaaliselle vapauden ja epävirallisuuden ilmapiiril-<br />
le 63 . Vaikka esimerkiksi työpajatoiminnan vakinaistamisen myötä vakinaistu-<br />
van henkilökunnan katsotaan mahdollistavan aiempaa tavoitteellisemman ja<br />
63 Organisaation institutionalisoituminen merkitsee Selznickin (1984, 5-22) mukaan sen jäykistymistä.<br />
Ihmisten vaikutus sekä organisaation ulkopuolelta ympäristöstä että epävirallisten<br />
rakenteiden kautta organisaation sisältä johtaa vakiintumiseen. Organisaation pysyvyys<br />
lisääntyy sitä enemmän, mitä korostetummiksi organisaatiossa tulevat yhteisön identiteetin<br />
kannalta keskeiset arvot. Organisaation institutionalisoituminen johtaa siihen, että organisaation<br />
toiminnassa korostuu sen oman pysyvyyden turvaaminen.<br />
202
Change language