PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

kaista. Ammatillisessa auttamistyössä työntekijät toki nojautuvat myös asiak-
kaan asemaa vahvistaviin arvoihin, kuten yksilöllisyyden kunnioittamiseen,
yhdessä toimimiseen ja voimavarojen olemassaoloon. Samalla ongelmapuhe
kertoo, mitä kysymyksiä voidaan käsitellä, mutta myös mitä jätetään ulko-
puolelle. Se avaa tietynlaisia mahdollisuuksia pajatoiminnan sisällöille ja ra-
jaa tiettyjä tehtäviä, joihin pajatoiminnan tulisi tarttua.
Ongelmapuhe pitää sisällään prosessin, jossa ihmisten elämän jotkut aspektit
maalataan sillä tavalla ei-toivottaviksi, että ne saattavat vaatia muutosta asi-
akkaan käyttäytymisessä tai elämänorientaatiossa. Ongelmapuheen sosiaali-
nen luonne voi tarkoittaa myös sellaisia kollektiivisia huolen tai toiminnan
muotoja, jotka johtavat lainsäädäntöön tai yhteiskuntapoliittisiksi ohjelmiksi.
Ongelmapuhe rakenteistaa hyvin vahvasti ammatillista auttamistyötä. Sen
kautta täytetään niitä velvollisuuksia ja odotuksia, joita niin asiakkaat, työn-
tekijät kuin ”muukin yhteiskunta” ammatilliselle toiminnalle asettavat. On-
gelmapuhe on kohtaamisissa läsnä silloinkin, kun painopiste on ongelmien ja
niiden syiden selvittelyn sijasta enemmänkin asiakkaiden voimavarojen kar-
toituksessa ja tulevaisuuden ratkaisujen rakentamisessa. Jos työntekijä ja
asiakas eivät jakaisi yhteistä käsitystä jonkinlaisen pulman olemassaolosta, ei
tarvittaisi myöskään ratkaisukeskeistä puhetta eikä ammatillista auttamista
ylipäätään. Ilman ongelmapuhetta ammatillinen toiminta olisi tavallaan miel-
tä vailla; asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamisista katoaisi se perusta, jo-
hon osapuolet yhdessä orientoituvat ja jonka he samalla yhdessä tuottavat.
(Juhila & Pösö 2000, 38–39.)
Määrittely – esimerkiksi työpajanuoren määritteleminen syrjäytymisvaarassa
olevaksi – on kielellinen teko (Vanhala 2005, 162). Juhila (2006, 206) toteaa,
että ihmisten sijoittaminen johonkin kategoriaan on väistämättä seurauksel-
lista, eikä vähiten sen vuoksi, että kategoriat tuottavat ihmisille sosiaalisia
identiteettejä: käyttämällä kieltä eri konteksteissa, siis puhumalla erilaisissa
sosiaalisissa yhteyksissä muotoilemme perustaa ihmisten sosiaalisille identi-
teeteille ja heidän toimijuudelleen. Sosiaalisen identiteetin kannalta juuri ka-
144