PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

saan myös toimintaa ohjaavissa ja hakemukseen usein liitettävissä toiminta-
suunnitelmissaan. Komiteamietinnöt puolestaan pohjautuvat useimmiten
tehtäväänsä erikseen määräajaksi asetetun asiantuntijatyöryhmän työn tulok-
siin. Passiivimuodossa kirjoitetut komiteamietinnöt, samoin kuin työpajojen
omat dokumentit ovat useimmiten eri intressiryhmien kompromisseja.
Siinä missä viralliset asiakirjat ovat tiettyyn instituutioon ja puhuja-asemiin
kiinnittyneitä – ja usein jo lähtökohtaisesti erilaisia poliittisia diskursseja mu-
kanaan kantavia – ei myöskään ammatillinen työpajapuhe ei ole kontekstis-
taan irrallista. Työpajojen tuottamat asiakirjat kokoavat ja välittävät tietoa
erityisesti pajan sidosryhmille ja ylläpitäjälle. Dokumentoinnin merkitys on
kasvanut viime vuosina ja se liittyy vahvasti pajan pyrkimykseen mallintaa
palveluprosessejaan ja tehdä näkyväksi toimintaansa ja siten luoda uskotta-
vaa julkisuuskuvaa.
Lähestyn työpajaa koskevaa puhetta institutionalisoituneena järjestyksenä,
jossa pätevät tietyt moraaliset keskusteluun osallistumisen oikeudet ja velvol-
lisuudet, jotka määrittävät, mitä voidaan sanoa, mistä pitää sanoa ja miten
tuo sanoma pitää esittää 42 . Esimerkiksi työpajatoimintaa koskevat viralliset
asiakirjat eivät edusta kirjoittajiensa henkilökohtaisia näkemyksiä, vaan ne on
kirjoitettu palvelemaan erityisesti kirjoittajan edustaman organisaation,
useimmiten eri ministeriöiden, tavoitteita. Erityisesti komiteamietinnöissä
sekä valtionavustusten hakua koskevissa asiakirjoissa on kyse päätöspuhe-
genreestä, mikä viittaa siihen, että puheella on sitä melko tarkasti säätelevät
omat tuotantoehtonsa. Tätä genreä määrittää erityisesti se, että puhe on tuo-
tettu viranomaistyöryhmässä ja puheella päätetään erilaisten linjausten hy-
42 Koponen (2005, 13-15) on selvityksessään havainnut, että instituutioiden kautta työpajoja
koskeva puhe ankkuroituu vahvasti puhujien positioihin. Työpaja voidaan nähdä myös säilöksi;
vedettäessä nuoria mukaan työpajatoimintaan huolehditaan siitä, että he eivät ”ajelehdi
kaduilla”. Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa tehtävälle yhdyskuntapalvelulle työpaja on
yksi ”palvelupaikka” muiden vaihtoehtojen rinnalla. Terveystoimen asiakkaille paja on ehkä
eräänlainen ”turvapaikka” tai ”terapeuttinen” tila. Työhallinnon näkökulmasta työpajat
näyttäytyvät pitkälti ”työn paikkoina.” Nuoriso- tai sosiaalitoimen näkökulmasta on voitu
korostaa pajaa ”luovana toimintatilana” tai ”hengähdyspaikkana”, jossa nuori saa koottua
voimavaroja suuntautuakseen arjen haasteisiin.
79