PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

touttavan työtoiminnan kautta tulevaksi 53 ” saattaa jo ennen asiakkaan saa-
pumista herättää vastentahtoisia tuntemuksia työpajakentässä. Tämä johtuu
siitä, että juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta työpajalle tulevia asiakkai-
ta pidetään usein kaikkein haastavimpina.
Kiinnostavaa on erilaisten nimeämisten vuorovaikutuksellisuus. Samalla ta-
valla kuin yksittäiset työ- ja yksilövalmentajatkaan eivät sitoudu julkidiskurs-
sin pajan formaalia paikkaa määrittävään asemointipuheeseen, vaan puhuvat
sitä vastaan, myös yksittäiset nuoret voivat vastustaa heille annettuja identi-
teettejä, positioasemia ja institutionaalisia minuuksia. Yksilö ei välttämättä
hyväksy ammattilaisten tekemiä tulkintoja itsestään, vaan päinvastoin puhuu
itseään niistä pois (Raitakari 2006, 34). On muistettava, että työpajan vuoro-
vaikutuksessa asiakkaat eivät suinkaan aina asetu toivottuihin identiteettei-
hin. Foucault´n sanoin, kysymys on siitä, että siellä, missä on valtaa, on myös
vastarintaa. Kysymykseen, miten nuoret ottavat heille tarjottuja identiteettejä
vastaan ja onko nuorilla valtaa ja liikkumatilaa vuorovaikutuksessa vai ovat-
ko he pikemminkin sääntelyn kohteita, ei tämä tutkimus anna vastausta. Ai-
emmista tutkimuksista voidaan lukea ainakin jonkinasteista vastustamista.
Esimerkiksi Pietikäisen (2005) tutkimat työpajanuoret kaihtoivat syrjäytyjän
muotokuvaa – he eivät kokeneet itseään syrjäytyneiksi. Nuoret arvostivat
pajatoimintaa ja pitivät sitä merkittävänä keinona rakentaa omaa, institutio-
nalisoidulle elämänkulkumallille vaihtoehtoista elämänpolkuaan. Työpaja
merkitsi heille mahdollisuutta toteuttaa ja vahvistaa heille tärkeitä ja heidän
nuoruuteensa olennaisesti kuuluvia asioita: itsensä henkistä kehittämistä,
yhteisöllistä osallistumista ja luovaa toimintaa.
53
Tätä asiakasryhmää pidettiin monella pajalla kaikkein haastavimpina, koska pajan työpainotteisuuden
ei katsottu voivan vastata asiakkaiden tarpeisiin.
146