PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
taminen on ymmärrettävää, sillä suurelta osin valmentajan työssä korostuu<br />
edelleen kädentaitojen opettaminen nuorille ja heidän valmentamisensa am-<br />
mattiin. Valmentajan ammatillisuus näkyy tällöin tietämyksenä ammatissa<br />
tarvittavista valmiuksista, mikä tarkoittaa alan käytännöllistä ja monipuolista<br />
hallintaa. Erityisesti työvalmennuksessa oma ammatillinen kokemus on heille<br />
olennaisen tärkeä, eräänlainen valmentajuuden kivijalka, jota ilman heidän<br />
olisi mahdotonta rakentaa toimintaansa. Oman ammatin hallinnan katsotaan<br />
myös olevan yksi valmentajan uskottavuuden ja auktoriteetin edellytys.<br />
Ammatillisen osaamisen ja yhdessätekemisen kautta luodaan suhdetta nuo-<br />
reen: haastateltavien puheessa korostuu auktoriteetin rakentaminen ja nuor-<br />
ten kunnioituksen saaminen nimenomaan työn tekemisen ja osaamisen kaut-<br />
ta yhdessä nuoren kanssa. (vrt. Komonen 2004, 54–55.)<br />
Yksilövalmentajat korostavat enemmän valmentajuutta ihmissuhdetyönä.<br />
Myös heille työssä keskeistä on nuoren kohtaaminen. Tuo kohtaaminen ei<br />
kuitenkaan välttämättä tapahdu yhteisenä ja yhteisöllisenä työn äärelle aset-<br />
tautumisena, vaan nuoren elämän tukemisen ja hänen ohjaamisensa kautta.<br />
Tässä puheessa kasvattajuus helpommin sulautuu valmentajan identiteettiin.<br />
Työn tavoitteeksi määrittyy ”kasvamaan saattaminen”, millä viitataan ihmi-<br />
seksi kasvamisen prosessin tukemiseen. Nuorelle halutaan antaa elämässä<br />
selviytymisen taitoja. Nämä tavoitteet tulevat usein ennen ammatillisia ta-<br />
voitteita. Kärjistettynä valmentajien keskuudessa voidaan erottaa kaksi työ-<br />
orientaatiota. Osan mukaan yhteiskuntaan integroituminen tapahtuu tehok-<br />
kaimmin työtä tekemällä ja ammattiin oppimalla. Toisen näkemyksen mu-<br />
kaan pajoilla tulisi ensisijaisesti korostaa kasvatuksellista ja sosiaalista otetta,<br />
jossa työnteolla ei ole kovinkaan suurta merkitystä.<br />
Puheesta on siten tunnistettavissa erilaisia valmentajuuden teemoja, jotka<br />
voidaan nimittää ammatillisuuden ja kasvatuksellisuuden teemoiksi ja niitä<br />
voidaan pitää erilaisten työorientaatioiden kulmakivinä, jotka saavat erilaisen<br />
painoarvon ja erilaisen sisällön kumppanuus-, kontrolli- ja huolenpitosuh-<br />
teissa. On kuitenkin huomattava, että valmentajan rooli vaihtelee tilanteittai-<br />
sesti ja pajajakson kaaren aikana. Myös Pietikäinen (2001, 43) on kiinnittänyt<br />
169
Change language