PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

1 JOHDANTO
Nuorten työpajatoiminnasta puhutaan nykyisin monessa yhteydessä, monin
eri tavoin. Työpajatoiminta esitetään ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnasta ja
nuorten elämästä nouseviin tarpeisiin, jopa ongelmiin. Diskursiivisesti tode-
ten, työpajaan liittyvät erilaiset puhetavat rakentavat erilaisia kuvia työpaja-
toiminnasta ja sen tehtävistä, samoin kuin siellä työskentelevien nuorten ase-
masta ja toimijuudesta oman elämänsä suhteen. Vaikka työpajatoiminnasta
puhutaan paljon, on silti pohdittu vähän sitä, mikä on työpajatoiminnan ydin
ja miten tuo ydin mahdollisesti muovautuu ja on muovautunut erilaisten toi-
mijatahojen rakentamana työpajojen historian aikana. Työpajatoiminta ei kui-
tenkaan rakennu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan se sijoittuu aina tiettyyn aikaan
ja paikkaan, erilaisten historiallisten tapahtumien, kulttuuristen arvojen ja
nuorten elämässä tapahtuneiden muutosten muokatessa ja rajatessa sitä sekä
rakentaessa sille merkityksiä. Konstruktivistisen näkökulman mukaan näitä
merkityksiä rakennetaan jatkuvasti uudelleen ja niistä käydään eri toimijoi-
den välillä neuvotteluja ja jopa kamppailuja.
Nuorten työpajatoiminta aloitettiin 1980-luvulla. Se syntyi nuorisotyön ja työ-
hallinnon tavoitteita ja menetelmiä yhdistämällä ja sen tavoite ole ehkäistä
nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä. 1990-luvun laman varjossa virallisen
nuorisotyön rooli pajatoiminnassa kapeutui ja työpajoista muodostui yksi
merkittävimmistä suomalaisen aktiivisen työvoimapolitiikan nuorille suun-
natuista toimista 1 . 2000-luvulle tultaessa työpajojen perustehtävä on muuttu-
nut 1990-luvun hätäaputyöllistäjästä yhä heterogeenisemman asiakaskunnan
1 Kaikkinensa nuorisotyön määrärahoja leikattiin.
1