''Olen tehnyt parhaani”

män vaihtaessa työpaikkaa toiselle paikkakunnalle, eivät kommentoineetpuolison suhtautumista muuttoonsa. Ilmeisesti aviomiesten on ollut suhteellisenhelppoa sijoittua työhön uudella paikkakunnalla. Sijoittumisenvaivattomuus johtui osittain aviomiesten ammateista 3 , mutta myös kuntienjohtavissa asemissa toimivista vaimoista.Sattumalta virkauralleJoka kymmenes tutkittu kertoi tulleensa virkauralle sattumalta.Käydessäni Helsingissä pyrkimässä (MTV:n kuvaussihteerikurssille,HK) asuin kauppaopistokaverini kanssa, joka kertoi enonsa etsiskelevänsihteeriä itselleen. Samalla reissulla kävinkin koputtamassa tämän ...viraston silloisen tarkastustoimiston toimistopäällikön ovelle jatarjouduin mainittuun työhön siinä tapauksessa, ettei minua valitakursseille. Asia sovittiin samantien ja niin siinä sitten kävi, että tulinpestautuneeksi varsin monivuotiseen työpaikkaani puolivahingossa1.2.1965 alkaen. (Konttoripäällikkö, valtion virasto)Uran valinnan kuvaaminen sattumaksi osoittaa, että valinnan syyt ovatepäselviä, jopa tiedostamattomia. Yksilöllä on kuitenkin osuutta siihentarttuuko hän johonkin tilaisuuten vai ei. Päätös lähteä seuraamaan tiettyäurapolkua tuskin tapahtuu vastoin hänen tahtoaan. Naiset kertoivat kuiteinkinjoutuneensa usein tilanteisiin ”sattumalta” tai ”vahingossa” tai että ”asiat vaintapahtuivat” heille. Dorothy Smithin (1987, 65–67) mukaan tämä naisilleominainen tapa tulkita johtuu heidän alisteisesta asemastaan yhteiskunnassayleensä sekä siitä, että heillä on miehiä vähemmän valtaa jopa elämäänsäkoskevissa asioissa. Miehet pitävät itseään toimijoina, joilla on selvät päämäärätja keinot niiden saavuttamiseksi. Heille asiat eivät tapahdu sattumalta.Tahto vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihinAineistossani naiset pitivät julkista hallintoa kiinnostavana työpaikkana siksi,että hallinnollinen työ antaa mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan jaihmisten elämänlaatuun. Kaksi kymmenestä tutkitusta mainitsen sen virkauransavalinnan vaikuttimeksi.Se on houkutellut myös Yhdysvalloissa hallintotieteellisen koulutuksenhankkineita naisia julkiseen hallintoon etenkin 1990-luvulla (Lawn-Day &Ballard 1996, 45–47). Tutkimukset eivät kerro, mitä yhteiskunnallinenvaikuttaminen sisältää tai mitä sen on odotettu uraa valittaessa olevan.3Kolmen omaelämäkerran mukaan aviomies on seurannut vaimon työtä. Kaksi näistä miehistä onopettajia, kolmannen ammatti ei käy tutkitussa aineistossa ilmi.105