''Olen tehnyt parhaani”

Keskustelin luvussa 2 naisista työorganisaatioissa. Joan Acker (1987, 13,1992; 250–252) on todennut, että työorganisaatioita järjestävät yhteiskunnallisensukupuolijärjestelmän periaatteet: hierarkia ja sukupuoli. Työorganisaatioideneri tasoilla on jatkuvasti käynnissä sukupuolistuneita prosesseja,jotka luovat organisaatioiden sukupuolipolitiikkaa – sukupuolten erojaja sukupuoliperustaisia hierarkioita. Nämä tasot ovat sukupuolijaon tuottamisen,vuorovaikutuksen, symbolien ja merkitysten sekä yksilöiden itsemäärittelyntasot. Sukupuolistuneet prosessit vaikuttavat siihen, millaisiksinaisten asema ja toimintamahdollisuudet valtion ja kuntien johtajina jaerityisasiantuntijoina muodostuvat.Määrittelin aiemmin sukupuolen mies- ja naistoimijoiden suhteeksi. Sukupuolisuhteena edellyttää kahta osapuolta – naista ja miestä, naiseutta jamieheyttä. Jos oletan, että nainen toimii valtion ja kuntien johtavissa jaerityisasiantuntijan tehtävissä naisiseen tapaan, on oltava vastaava ei-naisinentai miehinen tapa toimia. Suhteena sukupuoli on epäsymmetrinen jahierarkkinen valtasuhde. Työelämä, työmarkkinat, työorganisaatiot, ammattiryhmätja yksittäiset työyhteisöt ovat sukupuolen mukaan järjestyneitä. Tässäjärjestyksessä nainen tai naiseus ovat alisteisia miehelle tai mieheydelle.Naisten alisteisuutta säilytetään vahvistamalla yhteiskunnallisen sukupuolijärjestelmäneron periaatetta työelämän kaikissa osissa ja tasoilla. Sitä vahvistavatmyös erilaiset miesvallan ylläpitomekanismit. Sukupuoliepäsymmetrisenä, hierarkkisena valtasuhteena vaikuttaa, millaiseksi virkaurakehittyy, millaisiin asemiin ja tehtäviin naiset ja miehet sijoittuvat sekämillaiset heidän toimintamahdollisuutensa ovat. Asemien ja tehtävien arvostuson sukupuoliperustaista. Tavat sovittaa yhteen työ ja yksityisyys riippuvatsukupuolesta. Sukupuoli on myös kontekstisidonnainen. Ajasta, paikastaja naisten kokemuksista riippuu, millaiseksi he kulloinkin määrittävät sukupuolenja sukupuolten suhteen.Naistutkimuksen lähestymistapojen esittelyssä mainitsin tieteellisen tiedonmieskeskeisyyden. Totesin standpoint-teoreettisen tarkastelutavan korostavannaisten kokemusta ja toimintaa tutkimuksen kohteina. Se keskeisiäperiaatteita on tutkijan ja tutkittavien tasavertainen suhde. Tietoisena hallintotieteellisentutkimuksen androsentrisydestä ja hallinnon naistutkimuksenvähäisyydestä valitsin tutkimuskohteekseni naisten aseman ja toimintamahdollisuudetjohtavissa asemissa ja erityisasiantuntijoina valtiolla ja kunnissa.Naisten äänen kuulemiseksi ja heidän empiirisen todellisuutensatavoittamiseksi aineistoni on laadullinen omaelämäkerta-aineisto.Sukupuolta voi tutkia kolmella tasolla: yksilön, rakenteiden ja symbolientasolla. Yksilötasolla tutkitaan sukupuolen mukaista tai sen määrittämää toimintaa.Rakennetason tarkastelut koskevat työnjakoa, sukupuolten segregaatiota,sukupuolen mukaisia hallintamekanismeja ja niiden ylläpitoa jauusintamista. Symbolien tason erittelyt keskittyvät nainen-mies suhteenkulttuurisiin merkityksiin.67