''Olen tehnyt parhaani”

kutsuttu vahvuus- tai arvokkuustutkimukseksi (Saarinen 1986, 10–12). Radikaaliksiradikaalifeminismin tekee, että se on naiskeskeistä. Siinä on hahmoteltuuutta sosiaalista järjestystä, jossa naiset eivät enää olisi alisteisia miehille(Calas & Smircich 1996, 226). Radikaalifeminismi määrittelee sukupuolen(gender) miesvaltaisen yhteiskunnan organisointiperiaatteeksi, josta jokainenyhteiskunnallinen alistusmuoto johtuu.Radikaalifeminismi on painottanut epistemologisesti kaiken henkilökohtaisenolevan poliittista. Jokainen elämänalue on sukupuolipolitiikanareena. Radikaalifeminismissä on oletettu, ettei naisten elämää ja kokemuksiavoi kuvata miesten kokemuksen tutkimiseen ja ymmärtämiseentarkoitetuilla teorioilla, käsitteillä ja metodeilla. Naisilla on arvoja, tavoitteitaja toimintatapoja, joiden kautta he kehittävät yhteisöllistä toimintaansa janaistietoisuuttaan, naiskulttuuria. Naiskulttuuri rakentuu naisten arjesta,jatkuvuudesta ja uuden sukupolven kasvattamisesta. Niiden on katsottuliittävän naisen osaksi luontoa, ihmisyyden ja kulttuurin vastakohtaa (Saarinen1986, 12, Calas & Smircich 1996, 226). Radikaalifeminisimi on korostanutnaisten erityisyyttä ja erillistä toimintaa politiikassa ja tieteessä.Radikaalifeministinen organisaatioajattelu on kritisoinut miehistä vallankäyttöäja sen muotoja organisaatioissa. Radikaalifeministisessä suuntauksessaon kehitetty vaihtoehtoisia organisaatiomalleja, joissa on luovuttujohtamisesta ja pysyvistä rakenteellisista järjestelyistä samaan tapaan kuinanarkistisessa organisaatioteoriassa (vrt. Scott, R.W. 1987, 277–282). Ttavoitteenaon luoda naisten tarvitsemia ”tiloja”, kuten naisten taloja, turvakoteja,kriisikeskuksia, kirjakauppoja, taidegallerioita, kulttuuritapahtumia ja muitapalveluorganisaatioita. Organisaatioiden ihannemuotoa haetaan naistentiedostamisryhmistä. Näissä ryhmissä tehtävät jaetaan arpomalla määräajoiksi.Jokaisen jäsenen puheaikaa on rajattu, jotta osallistuminen olisi tasavertaista.Ryhmät ovat tehokkaita oppimisen kannalta, mutta haavoittuvaisia toimintapoliittistenvaateiden edessä. Ryhmän säilymisen ja yhtenäisyyden vuoksitiedostamisryhmissä on tunnustettu tarve ainakin jonkinlaisista rakenteellisistaja johtamisjärjestelyistä. (Calas & Smircich 1996, 227.)Radikaalifeministisen organisaatioteorian keskeinen kysymys on sellaisenorganisaatiorakenteen kehittäminen, joka mahdollistaisi parhaiten organisaationjäsenten toiminnan ja osallistumisen. Feminististen arvojen on havaittutoteutuvan parhaiten organisaatioissa, jotka noudattavat seuraaviaorganisointiperiaatteita:• Päätöksentekojärjestelmä mahdollistaa jokaisen osallistumisen.• Johtajuus kiertää jäseneltä toiselle.• Työnjako on vuorovaikutuksellista ja joustavaa.• Tulonjako on tasaista.• Vastuu on poliittista ja jaettua.43