''Olen tehnyt parhaani”

ta, mutta näkevät sosiaalisten rakenteiden erilaistavan edellisiä voimakkaamminnaisten ja miesten psykologisen kehityksen eroihin. Siksi sukupuoltenerojen tasoittaminen edellyttää heistä sosiaalisten rakenteidenmuuttamista.Psykoanalyyttisen feminismin eräs suuntaus on korostanut jaettuavanhemmuutta keinona heikentää yhteiskunnan miesvaltaisuutta (esim.Chodorow 1978). Silloin he ovat tarkoittaneet kahden huoltajan heteroseksuaalisistaperheitä, ei muunlaisia perheitä eikä subjektiudetta, joka kehittyy”poikkeavissa” perheissä. Toiset ovat olleet kiinnostuneita tiedosta kysyenkenen tietoisuutta omasta subjektiudestaan arvostetaan ja kenen ei. Freudilainennäkemys naisten heikommin kehittyneestä oikeudentunnosta on saanutosakseen arvostelua. Psykoanalyyttinen feminismi olettaa, että naiset jamiehet määrittävät kumpikin omalla tavallaan oikeudenmukaisuuden jamoraalin. Molempien perustelut ovat kuitenkin järkeviä ja johdonmukaisia:miesten moraali on oikeudenmukaisuuden etiikkaa, naisten hoivan etiikkaa.(Gilligan 1982.)Psykoanalyyttinen feministinen lähestymistapa on käynnistänyt keskusteluanaisten johtamistavoista (Calas & Smircich 1996, 230). Naisten miehiinnähden erilainen psykoseksuaalinen kehitys vaikuttaa naisten rooleihinorganisaation jäseninä ja johtajina. Lapsuuden kokemukset määräävät tulevaajohtamiskäyttäytymistä. Naisista kasvaa sosiaalistumisen kautta yleensäpassiivisia. (Blum & Smith 1988, 531.) On sanottu, etteivät naiset oleurahakuisia eivätkä halukkaita kehittämään osaamistaan samaan tapaan kuinmiehet. Menestyneiden naisjohtajien suhde isään on poikkeuksellinen. Ontodettu, että menestyneiden ja lahjakkaiden tytärten isät kannustavat tyttäriäänenemmän kuin muut (vrt. White & Cox & Cooper 1992, 21–44; Raehalme1996, 99–193).Naissukupuolesta voi olla myös etua. Naisten panos johtamisessa on tämänkatsannon mukaan johtamisen ja organisaatioiden humanisointi. Naisetkykenevät sosiaalisten taitojensa vuoksi miehiä paremmin luomaanverkkomaisia vuorovaikutuksellisia organisaatioita ja huolehtimaanyhteydenpidosta. Naiset ovat johtajina miehiä etevämpiä ristiriitatilanteidenratkaisemisessa ja kansainvälisyydessä. (Esim. Asplund 1984, White 1995.)Psykoanalyyttinen feministinen lähestymistapa organisaatiotutkimuksessapainottaa naisten menestymisen edellytyksiä ja kannustaa naisia pyrkimäänhuipulle.Psykoanalyyttisessa feministisessä lähestymistavassa sukupuolten erot jaeriarvoisuus organisaatioissa tulkitaan johdannaiseksi sukupuolten erilaisestasosialisaatiosta. Sosiaalistumisprosessit ja niiden tuotoksena kehittyväterilaiset roolit ovat tärkeitä organisaatioiden elämässä, mutta vielä tärkeämpiäovat kaikille sosiaalisille organisaatiomuodoille yhteiset prosessit, kutenvalikoiva rekrytointi ja sosiaalisen kontrollin muodot, joita tulisi analysoidasukupuoli huomioiden (esim. Acker & van Houten 1974,16).45