''Olen tehnyt parhaani”

monitasoisesti, mistä seuraa, että sukupuoli on monin tavoin läsnä myös työorganisaatioissa.Siten sukupuoli rajaa naisten asemat ja määrittää heidäntoimintansa työorganisaation jäseninä. Naistutkimuksessa on analysoitu organisaatioidensukupuolen mukaisia rakenteellisia jakoja, sitä millä tavoinorganisaatiot ovat sukupuolen mukaan eriytyneitä tai sukupuolistuneita. Viimevuosinaon tutkittu, miten työorganisaatiot sukupuolistavat rakenteitaanja toimintaprosessejaan (esim. Acker 1992, Kinnunen & Korvajärvi 1996).Julkisten organisaatioiden rakenteen perusperiaate on hierarkia. RosabethMoss Kanter (1984) nimeää hierarkkiset organisaatiot rakenteita, toimintaprosessejasekä ihmisiä ja ihmisten toimintaa eriyttäviksi (segmentoiviksi).Niiden vastakohtana hän pitää innovatiivisia, yhdentäviä organisaatioita.Kanter (1977, 129–205) on osoittanut, että työorganisaation rakenne ja johtamistapamääräävät jäsenten mahdollisuudet edetä ja toimia siellä. Hänenkehittämänsä rakenteellinen hierarkkisten työorganisaatioiden tarkastelunmalli käsittää seuraavat osat:• työorganisaation mahdollisuus- ja valtarakenteesta• ryhmien sosiaalisesta koostumuksesta, miesten enemmistön janaisten vähemmistön suhteesta työorganisaatiossa.Työorganisaation mahdollisuus- ja valtarakenneJokaisella organisatorisella asemalla on oma mahdollisuusrakenteensa. Semäärää jäsenten tilaisuudet edetä ja pätevöityä tai saada työorganisaationjakamia palkkioita. Mahdollisuusrakenne vaikuttaa yksilön odotuksiin ja tulevaisuudentoiveisiin. He, joiden mahdollisuudet ovat heikot, välttävät vastuutaja osallistumista. Huonot mahdollisuudet laskevat itseluottamusta jajohtavat panostamaan työorganisaation ulkopuoliseen elämään. Kehnoillamahdollisuuksilla varustetuille työorganisaation jäsenille on tyypillistä kriittisyysjohtoa ja vallankäyttöä kohtaan. Hyviin mahdollisuuksiin yltäneettavoittelevat vastuuta ja haluavat osallistua. Heillä on hyvä itseluottamus jatyö on heille keskeinen elämänsisältö. Suotuisat mahdollisuudet kasvattavatyksilön sitoutumista ja kilpailunhalua. Mahdollisuusrakenteen hyviin asemiinsijoittuneilla on toimiva sosiaalinen verkosto. Heille työ näyttäytyy tilaisuutenahenkiseen sekä ammatillisen kasvuun ja kehittymiseen.Rosabeth Moss Kanterin mukaan valta on väline saada asiat tehdyiksi jasuunnata voimavarat kohti tavoitteita. Työorganisaatioiden valtarakenne onyeleensä hierarkkinen. Siksi ei ole yhdentekevää, mikä yksilön asema siinäon. Näin määritelty valta on asemavaltaa. Asemavalta oikeuttaa yksilön osallistumaantyöorganisaation tärkeimpiin toimintoihin ja prosesseihin.21