''Olen tehnyt parhaani”

silla ja miehillä oli erilaiset lähtökohdat ja valmiudet kohdata julkisen hallinnonja viranhoidon vaatimukset. Naiset julkisessa hallinnossa olivat tuntematonta,uudenlaista ja ennakoimatonta työvoimaa, joka vaikutti työnantajanmenettelytapoihin ja työntekijän toimintamahdollisuuksiin. Sukupuolimuovasi työelämää, ja työelämässä puolestaan määriteltiin käsityksiänaiseudesta ja mieheydestä. Prosessi on yhä käynnissä.Naiset valtion ja kuntien ylemmissä viroissa SuomessaSuomessa on 1980-luvulta lähtien tutkittu virkamiehiä ja naisten asemaavaltion ja kuntien hallinnossa. Tutkimusten kohdejoukkona ovat olleet viranhaltijatvaltion ja/tai kuntien hallinnon ylemmissä virka-asemissa, joissamuodollinen kelpoisuusehto on ylempi korkeakoulututkinto. Työ näissä asemissaon sisällöllisesti hallintotyötä ja samaa tai samanarvoista työn tekijänsukupuolesta riippumatta.. Aihepiirin aikaisemmissa tutkimuksissa on analysoitunaisten ja miesten sijoittumista julkisen hallinnon tehtäviin javirkahierarkiaan sekä kysytty virkakunnan jäsenten arvioita virkaurasta jasitä määräävistä tekijöistä, virkatyön edellyttämästä pätevyydestä,virkamiesasemasta ja tyytyväisyydestä sekä virkamiesetiikasta (esim. Salminen& Niemi-Iilahti 1985, Vartola & af Ursin 1987, Sinkkonen & Hänninen-Salmelin 1989, Sinkkonen & Laitinen 1989, Karento 1990). Naisten asemaakoskevat tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti valtion hallinnonnaisjohtajiin. Tutkimukset ovat tavallisimmin vertailuja, joissa naisia ja miehiäverrataan keskenään tutkittavissa suhteissa.Taulukko 6 tiivistää naisia valtion ja kuntien ylemmissä viroissa koskeviensuomalaisten tutkimusten keskeiset tulokset. Otin tarkasteluuni 1980-luvultaalkaen kaikki sellaiset aihepiiriä käsittelevät tutkimukset, joissa tutkimusasetelmaon rakennettu sukupuolen mukaan tai sukupuolta on käytettytaustamuuttujana (vrt. tutkimusten edustavuudesta Holli 1996, 14–17). 9Ennen 1980-lukua tehdyissä julkisen hallinnon henkilöstötutkimuksissa sukupuolioli kokonaan sivuutettu.9Tutkimukset esittävät määrällisisä tietoja naisten sijoittumisesta julkisen hallinnon eri tehtäväalueilleja virkahierarkiaan tai ne ovat asennemittauksia, jotka on toteutettu pääosin 1980-luvulla. Neovat kuitenkin yhä relevantteja, koska 1990-luku on ollut julkisessa hallinnossa laman, säästöjen jahallinnon rakenteiden ja toimintaprosessien muutoksen aikaan. Uutta henkilöstöä on palkattu varoen,joten naisten tilanteessa tuskin on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lama, julkisen talouden kireätilanne ja markkinaliberalistisen ajattelun vahvistuminen ovat pikemminkin saattaneet kiristäänaisvastaisia asenteita ja piilottaa sukupuolten suhteet, tasa-arvovaateet ja tasa-arvotoimet”painavampien” asioiden taakse.58