''Olen tehnyt parhaani”

Naiset valtion ja kuntien johtajina ja erityisasiantuntijoina olivat erilaisia.Heidän mahdollisuutensa toimia riippuivat heidän naistietoisuudestaan.Naistietoisuus edellytti ymmärrystä sukupuolesta epäsymmetrisenä, epätasa-arvoisenasuhteena, johon sisältyy biologinen, ja joka on tilanne- jakontekstisidonnainen ja sisällöltään sosiaalisesti määrittynyt. Naistietoisuusvoi olla yksilöllistä tai yhteisöllistä.Julkisella hallinnolla on virallinen velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa.Sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet ovat muuttaneet valtion ja kuntienhallinnon sukupuolipolitiikkaa siten, että naisten ja miesten muodollinenyhdenvertaisuus on toteutunut. Tasa-arvotoimet ovat olleet erityistoimia,jotka ovat kohdistuneet tietyin ehdoin tiettyihin ryhmiin valtion ja kuntienhallinnossa. Uudet yhteistoiminnalliset työmuodot ja ei-hierarkkiset rakenteetvaltion ja kuntien johtavissa ja erityisasiantuntijan tehtävissä tulisi organisoidaottaen sukupuoli huomioon. Naisten yhteisöllisyys ja naisverkostotedellyttävät naistietoisuutta.Yksilön hierarkkinen asema yhdistyneenä luokka-aseman, rotuun ja sukupuoleenmäärittää hänen sijoittumisensa työorganisaation valtarakenteeseen.Valtion ja kuntien johtavassa asemassa ja erityisasiantuntijoinatoimivat naiset ovat alisteisia samoissa asemissa ja tehtävissä toimiville miehille,mutta voivat olla lähijohtajia tai muutoin korkeammassa asemassa toisiinnaisiin ja miehiin nähden. Työorganisaation sukupuolipolitiikka riippuusiitä, miten naisten keskinäiset suhteet sekä naisten ja miesten suhteet onorganisoitu. Sukupuolipolitiikka on erilaista valtion ja kuntien johtavissa jaerityisasiantuntijan asemissa ja tehtävissä kuin valtion ja kuntien hallinnonmuilla hierarkiatasoilla.Edellä esitetyn perusteella hallinnon naistutkimuksen tutkimusohjelmaksitiivistyy hallinnon tutkimuksen teoreettinen, käsitteellinen ja metodologinenuudelleenarviointi. Tässä tehtävässä on keskeistä feministisen valtion, julkisenhallinnon ja byrokratian sekä feministisen organisaatiotutkimuksen teoreettinen,käsitteellinen ja metodologinen kehittäminen. Hallinnonnaistutkimuksessa on tarkasteltu naisia ja monia naisille tärkeitäjulkishallinnon osia esimerkkinä tutkimukset naisista hyvinvointitehtävienhallinnossa. Tutkimuksen kohteiksi tulisi ottaa myös naiset, naisten asema jatoimintamahdollisuudet valtion taloudellisten ja ydintehtävien alueilla. Julkisenhallinnon toiminnassa taloudelliset kysymykset ja osallistuminen taloudelliseenvallan käyttöön ovat yhteiskuntapoliittisesti sekä naisten toiminta-ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta oleellisia. Tarvitaan myös tutkimustanaisten osallistumisesta valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuudenhuolehtimiseen. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa kiinnittää huomionnaisten osallistumiseen julkishallinnon kansainvälistymiseen ja ylikansalliseenhallintoon.195