''Olen tehnyt parhaani”

kansa tuntemansa valtionhallinnossa työskentelevän henkilön avulla.Kunnallishallinnossa aloittaneista naisista yksikään ei kertonutrekrytoitumistaan edistäneestä portinvartijasta. Paikkakunnalla tunnettuus olinimitystilanteessa etu, joskaan ei välttämätöntä. Nykyisin kaupunginjohtajanatoimiva kirjoittaja totesi haettuaan aikaisemmin kahta kunnanjohtajan virkaa,että ”en ollut vakavasti harkittava ehdokas. Kysymys ei ehkä niinkäänollut sukupuolesta, vaan tunnettuudesta, ... kotipaikka ja muista yhteyksistä”.Toista viroista hän ei saanut, koska oli nainen, kyseinen kunta ei halunnutnaista kunnanjohtajaksi: ”Me ei tänne naista oteta”. (VT, kaupunginjohtaja)Valtiolla portinvartija oli tavallisesti mies, joka otti yhteyttä naiseen tarjotentyöpaikkaa. Tutkituissa omaelämäkerroissa portinvartijana toimi tulevalähijohtaja tai muu virastossa vaikutusvaltaisessa asemassa oleva henkilö.Tutkittujen kuvaukset portinvartijan yhteydenotosta ja siihen liittyvistä tilannetekijöistäjäivät ohuiksi: ”...päällikkö otti yhteyttä ja pyysi minua heille sijaiseksi”(YTM,erikoistutkija, valtion virasto) tai vielä yleisemmin: ”Minuapyydettiin”( VTM, valtion virasto).Kun tuttavapiirin jäsen tai opiskelutoveri toimi portinvartijana tutkituille,oli kyse ensimmäisestä, määräaikaisesta työstä valtiolla. Se johti sittemminvakituiseen virkasuhteeseen.Opiskelukaverini mainitsi opiskelijoiden työnvälityksessä vapaana olevastailmoituksesta. Siinä haettiin juristia (oikeustieteen opiskelijaa, HK)kesäapulaiseksi valtion virastoon. Virasto ei siihen aikaan (1970-luvunalussa, HK) ollut mikään houkutteleva ja arvostettu työpaikka,mutta vein kuitenkin ilmoituksen ... Minut valittiin virastoonkesäapulaiseksi. ... Työn ja pakollisen rahan ansaitsemisen lisäksi työssäoli se etu, että siellä tutustuin useisiin juristeihin. Miehet tosin vaikuttivatkaikki ensimmäisten viikkojen jälkeenkin samanlaisilta, sinitakkisiltaja harmaahousuisilta. Naiset olivat miellyttäviä ja tuttavapiirinilaajenikin sinä kesänä ensimmäisellä kollegalla, johon en ollut tutustunutyliopistolla.Olin kesäaikaisiin työtovereihini ja erityisesti naispuoliseen kollegaanyhteydessä talven mittaan. Keväällä virastosta soitettiin ja tiedusteltiin,olisinko valmis tulemaan seuraavanakin kesänä. Menin, sain elokuussasijaisuuden hoidettavakseni ja olen samassa virastossa edelleenkin!(VT, hum. kand., apulaisjohtaja, valtion virasto)Kesätyöstä avautui sijaisuus, joka on johtanut valmistumisen jälkeen koulutustavastaaviin tehtäviin ja pitkään virkauraan saman viraston palveluksessa.110