''Olen tehnyt parhaani”

Feministisen organisaatiotutkimuksen suuntauksilla ja näkökulmilla on omamerkityksensä. Ilman liberaalifeminististä tasa-arvotutkimusta tuskin tuntisimmeeroja naisten ja miesten aseman eroja yhteiskunnassa. Tasa-arvofeminismion ollut radikaalin ja naiskeskeisen feminismin kasvun edellytys.Naiskeskeinen feminismi on ollut herkkä naisten kokemuksille janäkemyksilleen. Naiskeskeisellä feminismillä on ollut merkitystä naisia janaisten etuja koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Postmodernistit ja jälkistrukturalistitovat osoittaneet, että rinnakkaisia, vaihtoehtoisia tapoja tutkiaja käsitteellistää sukupuolta, naista ja naiseutta on useita. Naisnäkökulmiatai feminismejä on useita, kaikilla niistä on oikeutuksensa naistutkimuksenkentällä.Valtion ja byrokratian organisaatiot naistutkimuksentarkastelussaNaistutkimuksen makrotason analyysit tarkastelevat yhteiskuntien rakentumistasukupuolijärjestelmän periaatteiden mukaan (esim. Hirdman 1990,Julkunen 1922). Makrotason analyyseja sukupuolen yhteiskuntaa organisoivastamerkityksestä on tehty erityisesti sosiologiassa ja sosiaalipolitiikassa.Paljon tutkittu teema on ollut naisten ja hyvinvointivaltion suhde (esim. Hernes1982, Esping-Andersen 1990, Langan & Ostner 1991, Julkunen 1992, 1994,Leira 1992, Anttonen 1994, Anttonen & Henriksson & Nätkin 1994). Sensijaan tutkimuksia valtiosta ja byrokratiasta naisnäkökulmasta on vähän.Harvalukuisia esimerkkejä ovat Judith Grant’n ja Peta Tancred’n (1992) pohdinnatja Kathy E. Fergusonin (1984) analyysi byrokratian miehisestä perustastaja yhteiskunnan suhteellisen byrokratisoitumisen alistavasta voimasta.Monimuotoinen yhteiskunta pyrkii säännönmukaistamaan jäsentensä käyttäytymistä.Siinä byrokratia on keskeinen keino. Yhdenmukaistamisen vastavoiman,maternalistisen valtiobyrokratian hahmottelu, on jäänyt ajatusleikintasolle (ks. Grant & Tancred 1992, 112-113). Maternalismilla tarkoitetaanvuosisadan vaihteen naisliikkeen äitiyspainotusta: vaatimuksia äitienoikeuksien, yhteiskunnallisen aseman, sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin parantamiseksi.Maternalismista ja maternalistisesta (hyvinvointi)valtiosta on konkreettisemminkeskusteltu hyvinvointivaltion naistutkimuksessa sosiaalipoliitikkojentoimesta (esim. Bock & Thane 1991, Skocpol 1992, suomalaisestatutkimuksesta Anttonen 1994, Anttonen & Henriksson & Nätkin 1994,Nätkin 1997, myös Kuusipalo 1994).Judith Grant ja Peta Tancred (1992) arvostelevat byrokratian tutkimustasukupuolisokeudesta, koska se korostaa valtaa pitävien miesten asemaa vallankäytöstäetäällä olevien naisten kustannuksella. Naisten ja valtion suhdeon heistä kaksinkertainen alistus- tai aliedustussuhde. Ensinnäkin naisillejulkisen hallinnon asiakkaina, kansalaisina ja työnantajana tärkeä hyvinvointi-53