''Olen tehnyt parhaani”

tyivät hankintoihin, kirjanpitoon, maksatukseen sekä varojen käytön suunnitteluunja seurantaan.Kuntien erityisasiantuntijoina naiset esittelivät kunnanhallitukselle toimialansaasioita. Heille oli delegoitu esittelyoikeus. Vastaajien kunnissa hoitamathenkilöstöhallinnon tehtävät olivat rekrytointi ja henkilöstön sijoittelu uudelleensekä henkilöstösupistusten toteuttaminen. Joissakinerityisasiantuntijan tehtävissä yhteydet kunnan merkittäviin sidosryhmiin,kuten yrityksiin, kuluivat tutkituille. Erityisasiantuntijoiden tehtäviä oliaineistossani myös viraston sisäinen tiedottaminen.Naisten määrittelyt sukupuolten tasa-arvosta valtion jakuntien hallinnossaSukupuolten tasa-arvon sisältö ja sen edistämiseen tähtäävät toimet ovat keinomurtaa miesvaltaa julkisessa hallinnossa. Pyytäessäni naisilta omaelämäkertaatutkimustani varten, toivoin vastaajien kirjoittavan myös sukupuoltentasa-arvosta. Saadakseni aineistoa aiheesta kysyin, millaisia muutoksiasukupuolten tasa-arvossa on tapahtunut naisten työssäoloaikana julkisessahallinnossa. Pyysin naisten arvioita sukupuolten tasa-arvon myönteisistäja kielteisistä piirteistä. Käytin tarkoituksellisesti termiä sukupuoltentasa-arvo, koska se on julkisen hallinnon omaksuma käsite ja saatoin luottaakirjoituspyynnön saaneiden naisten tuntevan sen. Otaksuin myös, että naisetovat virkaurallaan joutuneet jollain tavoin määrittämään suhdetaan sukupuoltentasa-arvoon ja ottamaan kantaa siihen liittyviin kysymyksiin. Pyysinarviota nimenomaisesti siitä, miten naisten ja miesten tasa-arvo on edennyt,koska julkisella hallinnolla on lakisääteinen sukupuolten tasa-arvon edistämisenvelvoite. Siksi se on ollut edelläkävijä työelämän tasa-arvokysymystenratkaisemisessa Suomessa. Toivoin lisäksi naisten arvioita siitä, onko sukupuoltentasa-arvoistuminen ollut todellista. Jokainen vastaaja käsitteli sukupuoltaja sukupuolten tasa-arvoa jollain tavalla. Ilman suoraa kysymystänikirjoittajat tuskin olisivat tarttuneet aihepiiriin samalla tavalla ja yhtä laajasti,sillä työpaikkojen arjessa sukupuolesta ei juuri puhuta (vrt. Korvajärvi 1996,89–97).Eräs tapa analysoida naiseutta on tarkastella naisten suhdettanaisliikkeeseen. Vastaajien aktiivinen toiminta naisjärjestöissä oli poikkeuksellista.Vain yksi heistä osallistui naisliikkeen toimintaan. Hänenvaikutuskanavansa oli 1945 perustettu Naisjuristit r.y., joka on SuomenLakimiesliiton jäsenjärjestö. Sen tehtävänä on edistää naisjuristien yhteistyötäkotimaassa ja kansainvälisesti, edistää naisjuristien ammatillista kehitystäja valvoa heidän taloudellisia etujaan sekä toimia naisten yhteiskunnallisenaseman parantamiseksi (Silius 1992, 260).170