''Olen tehnyt parhaani”

paikkani ja pääsin pikku hiljaa jaloilleni ja irti katkeruudesta. (KTM,kamreeri, valtion virasto).Yksityisen ja julkisen – perheen ja ansiotyön – yhdistäminen liitetään yhäpääsääntöisesti naisiin. Naiset kantavat päävastuun työn ja yksityisen yhdistämisestäja sen seuraukset työelämässä. Vaikka Suomi ja muut Pohjoismaatovat edelläkävijöitä työn ja perheen sovittamisessa yhteen, silti se ei oleongelmatonta. Tässä aineistossa nuoret perheettömät naiset tiesivät sen:Minulla ei ole omaa perhettä enkä ole koskaan ollut kihloissa tai naimisissa,enkä asunut avoliitossa. ... Nainen on pääsemässä irti perhekeskeisyydestäja kodin seinien sisältä. Itse en varmasti viihtyisi kotiäitinäkoko loppuelämääni. Toisaalta perheen perustamisen suhteenkoen eräänlaista riittämättömyyttä: kunpa osaisinkin sovittaa perheenja työn yhteen sopivalla tavalla, jos tämä tilanne on elämässä edessä.(HM, kunnanjohtaja)Lasten päivähoito on edellytys pienten lasten äidin ansiotyölle ja tärkeäosa arjen palasten yhdistämistä. Kahdella kolmesta naisesta tutkitussa aineistossaoli lapsia, heistä neljällä alle kouluikäisiä. Tässä aineistossa lasten päivähoitooli 1970-1980 -luvulla järjestynyt joustavasti kunnallisessa päiväkodissa,joka tavallisimmin löytyi aivan kotimme läheltä (MMM, esittelijä,valtion virasto). Aineistossani vanhimmat 1920- ja 1930-luvulla syntyneet,eivät päässeet aivan yhtä helpolla, koska ”ei ollut päivähoitojärjestelmääeikä päivähoitopaikkoja. Niinpä aloittaessani 5 avioliittovuoden jälkeen odottaaensimmäistä lastani, olin valmis jäämään kotiin hoitamaan lasta. ... Kotonalapsia hoitaessani koin vain osan itsestäni olevan käytössä” (FM, osastopäällikkö,valtion virasto). Siksi heidän kotiätivaiheensa jäi lyhyeksi jatyöhön paluunsa oli helppoa. Aineistossani naiset eivät ole olleet vastuussaikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden tai vammaisten hoidosta eivätkä heidänlastensa harrastukset ole säädelleet perheen ajankäyttöä merkittävästi.Aineistossani naisten ja miesten mahdollisuudet osallistua työelämäänolivat olleet todellisuudessa sukupuolistuneet, sillä päävastuu lapsista, perheestäja arjen sujumisesta oli ollut naisilla. Osalla tutkituista oli ollut heidänvirkauraansa ja työhönsä myönteisesti suhtautunut puoliso. Joidenkin tutkittujenitsenäistyminen ja ammatillinen menestyminen virkauralla oli johtanutavioeroon. Työelämän ja perhe-elämän yhdistämisen ratkaisut olivat olleeterilaisia työuran ja perheen eri elämänvaiheissa. Ne olivat olleet olleet erilaisiaeri aikoina riippuen naisten palkkatyön yleisyydestä ja yhteiskunnassaharjoitetusta perhepolitiikasta.142