''Olen tehnyt parhaaniâ

More documents

Recommendations

Info

Kotitaustojen erilaisuudesta huolimatta ei yksikään omaelämäkerrankirjoittaneista kertonut vanhempiensa suhtautuneen ehdottoman kielteisestityttären kouluttamiseen 1 . He eivät myöskään kuvanneet kodin ylenpalttistatukea ja huolenpitoa koulu- ja opiskeluaikana. Porvariston ja keskiluokantyttärille koulutus oli selviö, sillä98(k)otini oli avara monessa mielessä. Meillä puhuttiin kieliä ja luettiinvieraskielistä kirjallisuutta. Isäni oli opiskellut ulkomailla...ja hoitanut(papin, HK) sijaisuuksia eri maissa. Keväällä 1944 pyrin oppikouluun.Selviö oli, että menisin sinne. (VT, toimistopäällikkö, valtion virasto).Siihen aikaan (1940–luvun alussa, HK) tyttöjä ja poikia kasvatettiinhieman eri tavoin perinteiden mukaan. Kuitenkin koulutuksesta vanhempaniolivat sitä mieltä, että tyttöjä ja poikia koulutetaan niin pitkällekuin he itse haluavat. Koulunkäyntini aloitin ... kansakoulussa jajatkoin ... tyttölyseossa, josta pääsin ylioppilaaksi vuonna 1954. (DI,tieinsinööri, valtion virasto). Oppikouluun pyrkiminen oli minulle itsestäänselvää, eikä sinne pääseminen tuottanut vaikeuksia. (HLL, ylihammaslääkäri,kaupunki).Aineistossa pientiloilla ja työläiskodeissa varttuneiden ”vanhemmat joutuivatkovasti ponnistelemaan toimeentulon ja lasten koulutuksen kanssa”(MMM, esittelijä, valtion virasto). Valtion oppikoulujen vapaaoppilaspaikathelpottivat taloudellisesti niukoista oloista olevien koulunkäyntiä jo 1940-ja 1950-luvuilla. Myöhemmin valtion opintolainajärjestelmä ja opintotukimuuttivat opintojen rahoituksen ja toivat opintomahdollisuudet kaikkien ulottuville.Laina myös itsenäisti ja vapautti taloudellisesta riippuvuudesta vanhempiin:”(O)pintolainajärjestelmä oli onni, sai omaa rahaa, eikä tarvinnutpyytää kotoa. Opintolaina myös riitti, ensimmäisen vuoden lainoista jäi niinpaljon, että uskalsin niillä keväällä ostaa ompelukoneen.” (VT, kaupunginjohtaja).Aineistossa etenkin pientilojen emännät ja työläisäidit kannustivattyttäriään hankkimaan koulutusta. ”Lue, lue ja tee läksyt!” (YTM, erikoistutkija,valtion virasto) -teeman muunnelmia sisältyi moneen omaelämäkertaan.”Totean vielä äitini viisauden, kun hän meille tyttärilleen korosti opiskelunja ammatin hankkimisen merkitystä. Peruste oli se, että mistä kukaan voitietää millaista perhettä joutuu elättämään”(VTM, apulaiskaupunginsihteeri)kirjoitti sotavuosina syntynyt sisarussarjansa ensimmäinen ylioppilas jaensimmäinen akateemisen tutkinnon suorittanut. Sittemmin ohje oli tullutusein kirjoittajan mieleen, koska hän jäi leskeksi ja lastensa elättäjäksi. Opiskeluvapautti tilojen tyttäret raskaasta ruumiillisesta työstä, sillä, ”jos on opis-1Esimerkiksi suomalaisten naisministereiden poliittisen uran edellytyksiä tutkittaessa on ilmennyt,ettei koulutuksen hankkiminen ole ollut heille yhtä ongelmatonta kuin tässä aineistossa. (Kuusipalo,väitöskkirjan käsikirjoitus 27.9.1997).
kellut ei tarvitse raataa sananmukaisesti ‘niska limassa’”.(YTM, suunnittelija,valtion virasto)Tutkitut eivät kertoneet koulusta insituutiona. Aineistoni arvioita kouluajastakiteytti toteamus: ”Lukion kävin suurella vastenmielisyydellä, muttakohtuullisella menestyksellä” (VT, elinkeinoasiamies, kunta).Vastaajien koulutusalat ja -tasoToisen maailmansodan jälkeen ovat akateemiset koulutusalat tulleet Suomessayhä useamman ja erilaisista lähtökohdista ponnistavan ulottuville. Naistenosuus korkeakouluopiskelijoista on kasvanut tutkimuksen kattaman ajanjaksonkuluessa 1950-luvulta 1990-luvulle 35 prosentista 52 prosenttiin..Taulukko 11 esittää kirjoituspyyntöön vastanneiden koulutusalat.Taulukko 11. Vastaajien koulutusalat omaelämäkertojen mukaan. Absoluuttiset luvut.Koulutusala YhteensäYhteiskuntatieteellinen 14Oikeustieteellinen 5Tekninen tai luonnontieteellinen 2Humanistinen 2Kauppatieteellinen 2Lääke- tai hoitotieteellinen 2Muu 3YHTEENSÄ 30Tutkituista puolet oli suorittanut yhteiskuntatieteellisen yliopistotutkinnon.Joka kuudes oli juristi. Runsas neljännes tutkituista oli valmistunut jokotekniseltä, luonnontieteelliseltä, humanistiselta, kauppatieteelliseltä tai lääke-ja hoitotieteen alalta. Taulukko 12. kuvaa heidän koulutustasonsa.99
Page 1 and 2:
HELENA KARENTO’’Olen tehnyt par
Page 3 and 4:
ABSTRACTHelena Karento”I have don
Page 5 and 6:
ESIPUHEVäitöskirjani päättää
Page 7 and 8:
Sisältö1. JOHDANTO ..............
Page 9 and 10:
1. JOHDANTOSukupuolineutraalisuuden
Page 11 and 12:
Hallintoa on tutkittu miesten toime
Page 13 and 14:
prosenttia. (Hänninen-Salmelin & K
Page 15 and 16:
Taulukko 2. Länsimaisia stereotyyp
Page 17 and 18:
Naisten työmotivaation tutkimuksis
Page 19 and 20:
monitasoisesti, mistä seuraa, ett
Page 21 and 22:
Kiistattomista ansioistaan naistutk
Page 23 and 24:
Ackerin (1987, 1992; myös Kvande &
Page 25 and 26:
mus ensisijaistaa tiettyjä ryhmiä
Page 27 and 28:
4. TUTKIMUKSEN TEOREETTISETLÄHTÖK
Page 29 and 30:
mintaansa, naistietoisuuttaan ja na
Page 31 and 32:
Sukupuoli suhteena ja prosessina si
Page 33 and 34:
Feministisen empirismin logiikka on
Page 35 and 36:
eivät ole universaaleja. Sukupuoli
Page 37 and 38:
Feministisen organisaatiotutkimukse
Page 39 and 40:
Liberaalifeministinen tasa-arvon ja
Page 41 and 42:
kutsuttu vahvuus- tai arvokkuustutk
Page 43 and 44:
ta, mutta näkevät sosiaalisten ra
Page 45 and 46: tutkimukset olettavat, että sukupu
Page 47 and 48: kapeudesta ja naisten äänen mykis
Page 49 and 50: Psykoanalyyttinen feministinennaisj
Page 51 and 52: Feministisen organisaatiotutkimukse
Page 53 and 54: nyttää uusia alistussuhteita ja u
Page 55 and 56: teutettu. Henkilöstömäärä sen
Page 57 and 58: Taulukko 6. Tiivistelmä naisia val
Page 59 and 60: Hallinnon muutoskaudet on havaittu
Page 61 and 62: sista. Naisista tasa-arvopolitiikka
Page 63 and 64: jäsentäen millaisiksi naisten vir
Page 65 and 66: Keskustelin luvussa 2 naisista työ
Page 67 and 68: perinteenä, jossa on herkkyyttä k
Page 69 and 70: Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuk
Page 71 and 72: olleen tai niistä eläkkeelle jä
Page 73 and 74: mukainen. Se antoi lisätukea luoki
Page 75 and 76: Tarkoituksenani oli saada tutkimuks
Page 77 and 78: saaneet naiset toimivat 1992. Liite
Page 79 and 80: Tutkimuksen omaelämäkertojen arvi
Page 81 and 82: Arvioita kirjoituspyynnön vaikutuk
Page 83 and 84: Seuran arkistossa (toimihenkilöain
Page 85 and 86: naisviranhaltijan tyyppitarinaa ole
Page 87 and 88: taan ja selitetään jotain ilmiöt
Page 89 and 90: Charles Peirce (sit. Grönfors 1982
Page 91 and 92: aiempaan tutkimukseen ja kirjallisu
Page 93 and 94: omaelämäkertansa kirjoittaneet na
Page 95: kupuolten ero käy ilmi myös siin
Page 99 and 100: ti ja töihin. Olihan minun jälkee
Page 101 and 102: dä määrätty määrä viikossa (
Page 103 and 104: män vaihtaessa työpaikkaa toisell
Page 105 and 106: Tyttöystäväni kanssa jouduimme j
Page 107 and 108: puolisen ja valtakunnallisesti tunn
Page 109 and 110: Tiivistävät päätelmätAineistos
Page 111 and 112: Näitä tekijöitä on analysoitu t
Page 113 and 114: misen aikaa. He hankkivat hyväksyn
Page 115 and 116: Hallinnollinen virkaura sisälsi si
Page 117 and 118: Jäätynyt virkauraOsalla tutkituis
Page 119 and 120: pahakijoita ”kun työtovereitten
Page 121 and 122: loin .... Tunsimme toisemme hyvin a
Page 123 and 124: Tiedotusvälineissä naisen valinta
Page 125 and 126: sukupuoliperusteiset käsitykset na
Page 127 and 128: varovaisuutensa. Osa oli saanut vas
Page 129 and 130: ationaalisesti tutkitut eivät noud
Page 131 and 132: etenemismahdollisuuksien vähäisyy
Page 133 and 134: useita kertoja. Lasikatto oli siten
Page 135 and 136: hallinnonalallaan suuria uudistuksi
Page 137 and 138: Taulukko 16. Myönteisiä ja kielte
Page 139 and 140: vastaajien perhetilanteen pelkistet
Page 141 and 142: Tiivistävät päätelmätUseimpien
Page 143 and 144: Avoin lainvastainen miesvaltaSyrjin
Page 145 and 146: Tässä aineistossa kunnissa tapaht
Page 147 and 148:
useita vuosia, vaikutti paitsi sä
Page 149 and 150:
230; Varsa 1997, 127-137.) Vaihtoeh
Page 151 and 152:
palavereihin eikä kiertäviä tied
Page 153 and 154:
”viimeisinä virkavuosina (ennen
Page 155 and 156:
aikaiset, HK) asenteet ... ja suhta
Page 157 and 158:
Tässä aineistossa miesvalta soi m
Page 159 and 160:
”miehinen”. Sukupuoli suhteena
Page 161 and 162:
Päätöksentekotavoitteiden asetta
Page 163 and 164:
vuttamiseen. Myös vastuu oman toim
Page 165 and 166:
dellinen tilanne sekä alueellisen
Page 167 and 168:
Tutkitut erityisasiantuntijat etsiv
Page 169 and 170:
Osallistuimme aktiivisesti YK:n nai
Page 171 and 172:
Tasa-arvolain säätäminen oli han
Page 173 and 174:
ja toimintatavoista. (Silius 1992,
Page 175 and 176:
Taulukko 18. Naisten toimintavaihto
Page 177 and 178:
sa olen innostunut pitämään itse
Page 179 and 180:
Tutkitussa aineistossa tilattomat o
Page 181 and 182:
Naisten kritiikki oli joko yleistä
Page 183 and 184:
Tosiasia on, että naiset tekevät
Page 185 and 186:
yhmien avainhenkilöille, mikä vai
Page 187 and 188:
vät halunneet vetäytyä virkatyö
Page 189 and 190:
Naisistuminen on muuttanut sekä ju
Page 191 and 192:
Lapin lääninhallituksessa, maanmi
Page 193 and 194:
Naiset valtion ja kuntien johtajina
Page 195 and 196:
tulkintoja tai ajattelutapoja suhte
Page 197 and 198:
Bem, Sandra (1974) The measurement
Page 199 and 200:
Faludi, Susan (1994) Takaisku. Juli
Page 201 and 202:
Holder, Jackee (1995). Challenging
Page 203 and 204:
Kivimäki, Riikka (1988). Toimistot
Page 205 and 206:
Matero, Johanna (1996).Tieto. Teoks
Page 207 and 208:
Rantalaiho, Liisa (1988) Naistutkim
Page 209 and 210:
Sinkkonen, Sirkka & Haavio-Mannila,
Page 211 and 212:
Töttö, Pertti (1997). Pirullinen
Page 213 and 214:
LIITTEETLIITE 1Kunnat, joissa on na
Page 215 and 216:
sen koulutuksen olette hankkinut? M
Page 217 and 218:
Helena KarentoHallintotieteiden lis
Page 219 and 220:
LIITE 4(jatkuu seuraavalla sivulla)
Page 221 and 222:
Liitetaulukko 2. Lapsuuden ja nuoru
show all

''Olen tehnyt parhaaniâ

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

''Olen tehnyt parhaaniâ