''Olen tehnyt parhaani”

4. TUTKIMUKSEN TEOREETTISETLÄHTÖKOHDATTarkastelen luvun 4 aluksi naistutkimuksen määrittelyjä sukupuolesta sekälähestymistapoja selkiyttääkseni hallinnon naistutkimuksen lähtökohtia.Avaan luvussa myös feministisen organisaatiotutkimuksen näkökulmia. Senjälkeen esittelen suomalaisia naisia julkisessa hallinnossa käsitteleviä tutkimuksia.Aloitan tarkastelemalla, miten naiset ovat tulleet julkisen hallintoon.Sitten esittelen naisten asemaa julkisen hallinnon johtavissa ja ylemmissäviroissa aikaisempien tutkimusten perusteella.Naistutkimuksen yleistä luonnehdintaaYmmärrän tutkimuksessani naistutkimuksen laajasti. Käytän naistutkimustaja feminististä tutkimusta samaa tarkoittavina synonyymeinä suomalaisennaistutkimuksen esimerkkien mukaisesti (esim. Anttonen 1997, Silius 1992,Lehto 1996). Niitä voi pitää rinnakkaisina käsitteinä, koska naistutkimukseensisältyy monia suuntia ja koulukuntia (Rantalaiho 1988, 29).Suomessa ja pohjoismaissa naistutkimuksella tarkoitetaan laajaa aluettatasa-arvotutkimuksesta radikaalifeministiseen tutkimukseen. Naistutkimus onyläkäsite, joka on vakiintunut pohjoismaiseen naistutkimukseen. Amerikkalaisessatutkimuksessa feministinen tutkimus on vastaava yläkäsite, joka onlöytämässä tietään suomalaiseen ja pohjoismaiseen käytäntöön. Pohjoismaissafeminististä tutkimusta on pidetty naistutkimusta radikaalimpana tutkimuksenaja sillä on tiivis yhteys naisliikkeeseen (Silius 1992, 19). Viime vuosinanaistutkimuksen ja feministisen tutkimuksen eroa on korostettu viittaamallasiihen, ettei feministinen tutkimus tutki ainoastaan naisten toimesta naisia taisukupuolten eroja, vaan yhdistävänä tekijänä on naisen, feministin tai feminiinisennäkökulma (Anttonen 1997, 17).Naistutkimusta on kuvattu jatkuvaksi purkamis- ja rakentamisprojektiksi.Purkamisprojekti on paljastanut aukkoja ja vaitioloja normaalitieteessä japurkanut tutkimuksen ja tieteellisen tiedon sukupuolisokeutta.Rakentamisprojektissa on etsitty uusia tiedon ja tietämisen paikkoja naistenlähtökohdista ja kokemuksista naisten tarpeisiin. (Saarinen 1986, Rantalaiho1988.) Paitsi purkamis- ja rakentamisprojekteina naistutkimusta voi luonnehtianäkökulmien muutoksen avulla. Näkökulmien muutosta on kuvattuspiraalimaiseksi ja kerrostuvaksi (Saarinen 1992, Koivunen & Liljeström 1996,Anttonen 1997).29