''Olen tehnyt parhaani”

92tien johtavissa ja erityisasiantuntijan asemissa Suomessa.Jos abduktiota käytetään tutkimuksen päättelysääntönä, kysymys aineistonvaliditeetista eroaa totutusta. Silloin ulkoisen ja sisäisen validiteetin erohäviää, koska abduktiossa tutkimusaineisto on aina validia, vaikka se sisältäisiristiriitaisuuksia. Abduktiossa vaitiolot ja hiljaisuudet korostuvat.Aineistossani havaintoesimerkki ovat joidenkin naisten kertomukset sukupuoltentasa-arvosta. Heistä sukupuolten tasa-arvo on toteutunut julkisessahallinnossa. He korostivat olevansa myös henkilökohtaisesti tasa-arvoisia.Löysin silti omaelämäkerroista toisissa asiayhteyksissä muun muassa seuraavanlaisiamainintoja: ”Miksi työympäristöstä valittaja on useammin nainenkuin mies?”(YTM, henkilöstösihteeri, kaupunki) tai ”Minulla ei ole valittamistamiespuolisista kollegoista, vastaanotto on ollut hyvin tasavertaistaja asiallista. ... Minä olen omasta mielestäni tasa-arvoinen miesten kanssa.... Edelleen saan kuulla kohteliaisuuksia ulkonäöstäni ja pukeutumisestani.Tässä näkyy miesten kohteliaisuus naiselle, aine ei vaan asiayhteys ole ollutparas mahdollinen. ... ”Tytöttelyä” kyllä kuuluu joskus asiattomissakin yhteyksissä.”(HM, kunnanjohtaja).Abduktion periaatteen mukaan aineiston sisäiset ristiriidat eivät olevaliditeettiongelma. Ristiriitainen tieto voi johtaa uusien johtolankojen löytämiseen.Esimerkissäni johtolanka on, että kirjoittajat halusivat sivuuttaatasa-arvokysymykset, kieltää sen merkityksen tai vaieta tasa-arvoaloukanneista kokemuksistaan.Laadullisen tutkimuksen pulmana on pidetty aineiston analyysia ja sitäettei selkeitä ohjeita ole mahdollista antaa, vaan jokaisen on löydettävä tapansajärjestää, analysoida ja tulkita laadullista aineistoaan (Patton 1990, 381).Laadullisessa tutkimuksessa aineiston keruu ja tulkinta yleensä lomittuvat jatapahtuvat samanaikaisesti. Koska tutkimukseni aineiston, omaelämäkertojen,hankinta tapahtui välillisessä vuorovaikutuksessa, aineiston keruu ja tulkintaolivat vain osittain samanaikaisia ja päällekkäisiä.Laadullisen tutkimuksen analysointiprosessissa analysoitavat teemat jaluokat nousevat esiin aineistosta tutkittavien jäsentäminä. Laadullisen aineistonanalyysi on yhtäältä aineistossa itsessään olevien teemojen ja luokitustentutkimista, mutta myös sellaisten erottelujen löytämistä ja nimeämistä, joistatutkittavat kertovat, mutta jättävät nimeämättä. (Patton 1990, 390, myös Töttö1997.) Analyysi on siten myös ’hiljaisuuksien’ etsimistä.Laadullisessa analyysissa tekstistä esiin nousevat teemat ja luokituksetmuodostavat tavallisesti tutkimusraportin perusosat (Forster 1994, 147–166).Teemat ja luokitukset eivät kuitenkaan kiteydy itsellään ilman tutkijaa. Olenmuodostanut luokitukset omaelämäkertojen sisältämien erottelujen nojalla,emic-tyyppisesti ”sisältä käsin” (Alasuutari 1993, 89–90; Patton 1990, 241,393) ja työstänyt niitä kolmella tavalla: 1) erityiskuvauksina lainauksin omaelämäkerroista,2) yleisten kuvausten avulla, jolloin kuvaukset on sidottu