''Olen tehnyt parhaani”

Osallistuimme aktiivisesti YK:n naisten asemaa koskevien kysymystenkäsittelyyn. Järjestimme YK:n Wienin keskuksessa NaisjuristienMaailmanliiton kokouksen (Helvi Sipilä asui silloin siellä). (VT, toimistopäällikkö,valtion virasto)Yhdistyksen jäsenmäärä on kuitenkin jäänyt pieneksi verrattunanaistuomarien kokonaismäärään, sillä siihen kuuluu vain noin neljännes suomalaisistanaisjuristeista (Silius 1992, 260–261). Osallistumisen este on, ettäyhdistys toimii Helsingissä. Vaikka Naisjuristit r.y. on naisyhdistyksenä julkisuudessasuhteellisen näkyvä, naisjuristit eivät ehkä tiedä sen toiminnasta.He voivat kokea erillisen naisjärjestön tarpeettomaksi Suomen Lakimiesliiton,Suomen Demokraattisten Lakimiesten ja muiden edunvalvontajärjestöjen rinnalla.Osa tutkituista naisjuristeista osallistui niiden toimintaan. Aineistossanipoliittisiin puolueisiin kuuluneet toimivat miesten rinnalla normaalin puolueorganisaationpuitteissa, eivät naisjärjestöissä. Vain yksi tutkituista kanavoipoliittisen toimintansa ”pääosin naisjärjestöjen toimintaan” ja kantoi siksi”jonkunlaista naisasianaisen leimaa” (VTM, kulttuuritoimen johtaja, kunta).Puolet vastaajista oli puolueen jäseniä tai luettavissa tiettyyn poliittiseen”leiriin”. Poliittisesti sitoutuneista puolet ilmaisi avoimesti poliittisen kantansa,puolet jätti sen täsmentämättä. Kunnissa poliittinen ansioituneisuus onollut ylempien virkojen edellytyksiä. Aineistossani puolueisiin kuuluneet työskentelivätkuntien palveluksessa.Muut vastaajat eivät olleet aktiivisia yhdistysihmisiä. Vain kaksi kymmenestäosallistui yhdistystoimintaan, vaikka olettaisi jokaisen heistä kuuluneenainakin ammattiyhdistykseen. Vain yksi mainitsi toimineensa kymmenkuntavuotta ammattiyhdistysaktiivina ja vuosia oman yhdistyksensä varapuheenjohtajana,kunnes valtion liikelaitosuudistuksen tuomien lainsäädäntö-ja organisaatiomuutosten myötä joutui jättämään nämä tehtävät. Kun naisetharjoittivat aktiivisesti yhdistystoimintaa, se liittyi virkatyöhön. Esimerkkisiitä oli sosiaalihallinnossa työskentelevien naisten aktiivisuus PelastakaaLapset ry:ssa tai Nuorten Palvelussa. Tutkijataustaiset naiset toimivat omanalansa tieteellisissä järjestöissä.Naistutkimuksen seuraaminen osoittaa naistietoisuutta. Aineistossani seoli harvinaista. Muutama vastaaja oli hankkinut yleistietoa naisten asemastaja sukupuolten tasa-arvosta seuraamalla keskustelua tiedotusvälineissä, mutta1Vuonna 1987 Naisjuristit r.y:n jäsenmäärä oli hieman yli 500 naistuomaria (Silius 1992, 260).Kaikkiaan naisjuristeja oli vuonna 1989 noin 3300 (luku laskettu Silius 1992, 97, taulukko 6,esittämien lukujen perustella).2Puoluekantansa ilmoittaneista 1 edustaa Kansallista Kokoomusta, 1 Ruotsalaista kansanpuoluetta,2 Keskustaa, 2 Sos. dem. puoluetta, ja yksi kertoo kuuluneensa SKP:n taistolaissiipeen.171