''Olen tehnyt parhaani”

74neet analysoimaan työympäristöään ja työntekonsa ehtoja.Omaelämäkertansa kirjoittivat todennäköisesti naiset, joiden mieltäkysymys sukupuolten suhteista on jossain virkauran vaiheessa askarruttanut.Ilmeisesti kirjoittamatta jättivät he, joille kysymys oli liianarka, hankala, kiusallinen, ärsyttävä, kielteinen tai yhdentekevä. Äärimmäisiätapauksia ei otokseen sisältynyt. Karsin kirjoituspyynnönsaajista tietoisesti ja eettisistä syistä näkyvät, korkeimman virkaeliitinjäsenet, koska useat olivat tuttuja muun muassa tiedotusvälineistä.Saadakseni ilmaisuvoimaisia elämäkertoja liitin kirjoituspyynnönoheen ”vihjelistan” helpottamaan kirjoittamista, koska ei ole olemassatapaa, ”tyyppitarinaa” naisten kertoa itsestään julkisen hallinnon johtajinaja erityisasiantuntijoina. Kirjoittajat joutuivat siten pohtimaanmitä, miten ja miksi he kirjoittivat.3) Teoriaan pohjautuvan tutkittavien valinnan idea on valita ajanjaksojaja henkilöitä siten, että ne havainnollistavat tarkastelun teoreettistakehikkoa. Naisten asema ja sukupuolten suhteet valtion jakuntien hallinnossa ovat sidoksissa julkisen hallinnon kulloiseenkintilanteeseen sekä yhteiskunnassa vallitsevaan ajatteluun sukupuoltentasa-arvosta. Muutokset julkisessa hallinnossa muuttavat myös naistenasemaa ja toimintamahdollisuuksia ja sukupuolen määrittelyjä.Tavoittelin tutkimukseeni aineistoa, joka kuvaisi naisten asemaa ja toimintamahdollisuuksiajulkisessa hallinnossa usean vuosikymmenenajalta – oikeus- ja hallintovaltion, hyvinvointivaltion ja 1990-luvunsäätelyä purkavan hallinnon kausilta (hallinnon muutoksesta jamuutoskausista Nikkilä 1979, Mäenpää 1991, Stenvall 1995). Muutostenmyötä valtion ja kuntien ylempi virkakunta naisistui ja julkisessahallinnossa ryhdyttiin toteuttamaan virallista tasa-arvopolitiikkaa.Naistutkimuksen ajatukset miesten enemmistön ja naisten vähemmistönsuhteista työorganisaatioissa sekä työorganisaatioidensukupuolistuneisuudesta vaikuttivat myös tutkittavien valintaan. Osoitinpyynnön omaelämäkerrasta naisille, jotka toimivat julkisen hallinnonmiesvaltaisissa kerrostumissa. Niissä sukupuolten välinen kilpailu niukoistavoimavaroista ja eduista on tosiasia. Virkahierakian ylätasoillamies ja miehinen on normi. Naisten valinta tutkittaviksi tuottaa tietoatämän normin poikkeamista: naisten asemasta ja toimintamahdollisuuksista.Valtion ja kuntien virkahierarkian ylemmät virka-asemat voidaan määrittääjohtaviksi ja erityisasiantuntijan asemiksi aikaisemman suomalaisen hallinnonnaistutkimuksen sekä Tilastokeskuksen ammattiluokituksen perusteella(vrt. Ammattiluokitus 1987, Sinkkonen & Hänninen-Salmelin 1989, Karento1990). Kirjoittaessani tutkimusta julkaistiin uusi ammattiluokitus (Ammattiluokitus1997), joka on Euroopan unionin ammattiluokituksen (ISCO 1990)