''Olen tehnyt parhaani”

Saapuvasta postista suurin osa alkoi olla vieraskielistä. Virastossakäyvistä vierailijoista valtaosa oli ulkomaalaisia. Tämä oli kaikki uuttaja asetti virkamiehet siihen järjestykseen sisäisesti, mitä kielitaito jamuu sosiaalisuus määritteli. Kiire oli. Osallistuminen kaikkiin kansainvälisiinyhteistyöelimiin ja raporttien tekeminen kasvoi. (VT, toimistopäällikkö,valtion virasto)Tietoisuus tulevasta jäsenyydestä Euroopan yhteisöissä kiinteytti pohjoismaistayhteistyötä. Vastaajat kertoivat 1990-luvulla vahvistetun hallinnollisiayhteyksiä Euroopan yhteisöihin sekä sen jäsenvaltioiden hallintoon sekävalmistaudutun Euroopan talousalueeseen ja Euroopan Unionin jäsenyyteen.ETA-jäsenyytemme alkoi 1994 alussa ja Euroopan Unioniin liityimme 1995.Tutkituista kunnanjohtajan työnkuvassa olivat työssä tarvittavan laajantietoperustan hankkiminen ja päivittäminen, yhteiskunta- ja ympäristösuhteidenluominen ja ylläpito sekä jatkuva kouluttautuminen keskeistä. 1990-luvulla siihen sisältyi myös tulosvastuun ja tulosjohtamisen juurruttaminen.Elleivät kuntien johtajat ja luottamushenkilöt hallitse näitä taitoja, kuntienmuutoshaasteisiin vastaaminen oli johtavien naisten mielestä mahdotonta.Johtamistavat kunnissa olivat muuttumassa, mutta hitaasti.Kunnallishallinnossa käynnistynyt ”prosessi asenteiden muuttamiseksi taimuuttumiseksi. Sitä vastustavat vanhat miehet ja heihin luottavat naiset”(HuK,apulaiskaupunginjohtaja), sillä yhä ”miehet yrittävät esiintyäisannällään”(Sosion., kunnanjohtaja). Se näkyi naisille konkreettisena esimerkiksisiten, että ”(k)unnan luottamusmiehet edustavat vanhakantaistakyläpäällikköasemaa eikä tulosjohtaminen ole kovin hyvin edennyt vanhassapolvessa”(YTM, erikoistutkija, valtion virasto).Tutkimani kuntien johtajina toimineet naiset vastasivat myös kuntasuunnittelusta,vaikka se oli menettämässä merkitystään kunnan toiminnanohjenuorana, sillä talouden vaatimukset otettiin huomioon ohi kuntasuunnitelman.Kunnan kehittämisessä heidän tehtävänsä oli kuntastrategianluominen. Sillä he tavoittelivat kunnan muuttamista palveluorganisaatioksija palveluiden takaajaksi. Kunnissa, kuten valtiollakin, 1990-luvun lama aiheuttisäästämistarpeen. Säästökohteiden etsintä ja leikkausten toteuttaminenolivat tutkittujen kunnanjohtajien arkea.”Yhä suurempi osa kunnanjohtajan työstä tehdään kunnan rajojen ulkopuolella”(HM, kunnanjohtaja) totesi aineistoni nuorin kunnanjohtaja. Näistätehtävistä merkittävimpinä tutkimani naiskunnanjohtajat pitivät kuntienyhteistyötä ja yhteyksiä paikallisiin yrittäjiin. Heillä oli kehitteillä kuntienyhteistoiminnan malleja mm. naapurikuntien yhteistyön muodossa. Toimintaympäristönennakoimattomuuden vuoksi hankkeiden toteuttaminen oli heistäkäytännössä vaikeaa. Heistä suurinta epävarmuutta aiheuttivat kansantalou-166