''Olen tehnyt parhaani”

Tiivistävät päätelmätAineistossani koulutus oli strategia naiseuden sisällön uudelleenmäärittelemiseksi sekä työelämän ja työorganisaatioiden sukupuolen mukaiseneriytymisen purkamiseksi. Koulutus toimi sosiaalisen ylenemisen väylänä.Tutkitut tavoittelivat kokopäiväistä koulutusta vastaavaa ansiotyötä, jokaturvaisi toimeentulon. Siihen pääsemistä auttoivat yhteydet portinvartijoihin.Miehet toimivat portinvartijoina vahvistaen julkisen hallinnon miesvaltaaa.Hyvän työpaikan löytyminen oli naisille onnekasta. Se oli eräänlainen palkinto,jonka saamisessa suurempi osuus oli ollut olosuhteilla kuin naisillaitsellään. Työn haasteellisuus, itsenäisyys ja sen suomat mahdollisuudet osaamisenja ammattitaidon kehittämiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenolivat tärkeimmät tekijät, jotka ohjasivat naisia virkauralle valtiolla jakuntiin.9. VASTAAJIEN JOHTAJAN JAASIANTUNTIJAN URAN PIIRTEETVALTIOLLA JA KUNNISSAOmaelämäkertoja pyytäessäni kysyin, millaisia polkuja kirjoittajan työuraoli kulkenut, mitkä ovat olleet hänen virka-asemansa ja työuransa tärkeättapahtumat, ilon ja pettymyksen aiheet. Kysyin myös, mitä he odottivat työltään,ja oliko se vastannut toiveita ja odotuksia. Tutkitut omaelämäkerratsisältävätkin monisärmäistä kerrontaa virkaurasta. Luku sisältää tarkastelunvastaajien uravaiheista, urasuunnitelmista sekä työn ja yksityisen yhdistämisestä.Kuvaan myös vastaajia ainokaisasemissa sekä lasikattoa ja sen rikkomistaheidän virkaurallaan.Naisjohtajien ja -erityisasiantuntijoiden virkauran vaiheetvaltiolla ja kunnissaTyöuria on tutkittu tavallisesti objektiivisen, subjektiivisen tai organisatorisentulkinnan avulla. Objektiivinen virkaura koostuu usein, muttei välttämättä,hierakkisesta työpaikkojen tai toimien ketjusta, jonka kautta yksilö etenee111