''Olen tehnyt parhaani”

tutkimukset olettavat, että sukupuoli järjestyy yhteiskunnassa monitasoisestija järjestää vuorostaan yhteiskuntaa. Sukupuoli on yhtaikaa mukanayhteiskunnan rakenteellisissa jaoissa, symbolisissa merkityksissä jayksilöllisissä identiteeteissä. Naiset ja miehet luovat ja uusintavat ihmiselämänkokonaisuutta, ja samalla myös sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita sekäitseään ja toinen toisiaan sukupuoliolentoina. Järjestelmä on toimiva kokonaisuus,joka ei välttämättä ole yhtenäinen eikä ”hyvässä järjestyksessä”,vaan siihen sisältyy jatkuvuuksia ja katkoksia. (Rantalaiho 1994, 10.) Yhteiskunnanpiiloiset mikroprosessit ja mikrokäytänteet luovat perustanmakrotason sosiaalisille rakenteille (Acker 1992, 258–260).Työorganisaatioissa sukupuolistuneita rakenteita uusinnetaan monin tavoinjokapäiväisen elämän menettelytavoissa ja päätöksissä, jotka eriyttävät,hallitsevat, valvovat ja muokkaavat hierarkioita. Sukupuolten eriytymistätuotetaan ja uusinnetaan näkymättömissä ja näkyvissä sukupuoliperustaisissasekä myös näennäisen sukupuolineutraaleissa prosesseissa. Esimerkki jälkimmäisistäon rekrytoinnin ja ylentämisen ”segregoiva noidankehä”, jokajohtaa työmarkkinoilla muun muassa epätyypillisten ja osapäiväisten työsuhteidennaisistumiseen, sukupuolten palkkaeroihin ja sukupuolten työneriarvoisuuteen.Joan Acker on määritellyt sukupuolistuneet prosessit ihmisten toiminnoiksi,jotka tapahtuvat työorganisaatioiden sosiaalisissa prosesseissa. Ne voivat ollanäkyviä, kuten rekrytointikäytännöt, tai ne voivat tapahtua muiden prosessiensuojassa näyttäen sukupuolineutraaleilta. Kummassakin tapauksessa niilläon seurauksia sukupuolten eriarvoisuudelle. Työorganisaationsukupuolistuneet prosessit ovat: 1) sukupuolijaon tuottamisen prosessit, 2)symbolien, imagojen ja sellaisen tietoisuuden muotojen luominen, jotkaoikeuttavat sukupuolijaot 3) ihmisten väliset vuorovaikutusprosessit ja 4)yksilöiden määrittelyt itsestään (Acker 1992, 252–254).Työorganisaatioiden sukupuolistamisen 8 tutkimus on laajentanut naistutkimuksennäkökulmaa organisaatioihin tarkoituksenaan tavoittaa aiempaaparemmin alistus ja sitä tuottavat tekijät organisaatioiden vakiintuneissakäytännöissä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (ks. esim. Acker 1992,Martin 1994, Kinnunen & Korvajärvi 1996, Rantalaiho & Heiskanen 1997).Tutkimustyön aktiivisuudesta huolimatta teoria organisaatioiden sukupuolistamisestaei ole valmis. Keskeneräisiä ovat myös käsitteet sukupuolistuneetprosessit, sukupuolistuneet käytännöt ja sukupuolistuneet organisaatiot.Työorganisaatioiden sukupuolistuneisuus alistaa naisia, mutta se voi myöskasvattaa naisten mahdollisuuksia. Organisaatioiden sukupuolistamista tutkimallatuskin kirjoitetaan suurta yhtenäistä kertomusta työorganisaatioista,8Merja Kinnunen ja Päivi Korvajärvi (1996) erottavat työelämän naistutkimuksessa kolme suuntausta:tasa-arvotutkimuksen, naisten oman toiminnan tutkimuksen ja sukupuolen tekemisen tutkimuksen.Näistä jälkimmäinen käsittää sukupuolen aktiiviseksi tuottamiseksi. Sukupuolta tehdäänmonin tavoin koko ajan. Organisaatioiden tekeminen on heistä sukupuolen tekemistä.47