''Olen tehnyt parhaani”

Feministisen empirismin logiikka on sama kuin positivistisen empirismin.Siksi sukupuolta usein käytetään tutkimuksessa muuttujana. Ajatellaan, ettäon objektiivisia tosiasioita, jotka voidaan löytää tutkimuksen keinoin. Feministisessäempirismissä uskotaan myös tiedon kasautumiseen ja totuudenvähittäiseen paljastumiseen. Feministinen empirismi pyrkii täyttämään aiemmantutkimuksen valkeita läikkiä – korjaamaan ja täydentämään, puuttumattakuitenkaan tutkimuksen perusteisiin. Sillä ei ole omaa metodologiaaeikä tietoteoriaa. Feministinen empirismi on ollut siksi tärkeää, että se onvahvistanut naistutkimusta ja tukenut sukupuolten tasa-arvovaateita. Se ontuottanut tärkeää tietoa naisten kannalta merkittävistä asioista, kuten sukupuoltenpalkkaeroista tai työmarkkinoiden sukupuolen mukaisesta vaaka- japystysuorasta eriytymisestä.Standpointfeministisen tutkimuksen lähtökohta on naiskokemus (Harding1987, 184). Sen yksi suuntaus korostaa naisten työtä tiedon ja tietämisenperustana, toinen naisidentiteettiä ja sen kehittymistä. Edellisen suuntauksenlähtökohta on naisten työn hoiva- ja uusintamisluonne. Naisille muodostuuomanlaisensa kuva todellisuudesta, koska suurin osa heidän työstään tapahtuuyksityisessä. Jälkimmäinen korostaa naisten miehiin verrattuna erilaistasukupuoli-identiteettiä (esim. Liljeström, Rita 1987, 474–495; Silius 1992,26–28; 35–36).Standpointfeminismin juuret ovat marxilaisuudessa. Yhteys on luonteva,koska naisliikkeen ja marxilaisuuden side oli vielä 1980-luvun alkupuolellatiivis. Yhdistäviä olivat kysymykset naisten ja miesten välisten suhteidensisällyttämisestä tietoteoriaan sekä naisten suhteesta tietoon. Suuntaustenvälille syntyi metodinen yhteys pyrkimyksissä tehdä alistettujen jamarginalisoitujen tieto hyväksytyksi (Olesen 1994, 163; Anttonen 1997, 40).Radikaalifeministinen vaihtoehtoisten organisaatioiden tutkimus, marxilaisenfeministinen organisaatiotutkimus sekä sukupuolistuneisuuden jasukupuolistamisen tutkimus ovat tiiviissä yhteydessä standpointfeminismiin.Standpoinfeminismissä on korostettu naisten toimintaa ja arjen kokemustatyönjaon rakenteissa, niiden sisällä, sisältä nähtyinä ja naisten tutkimina.(Harding 1987, 142–151; Stanley & Wise 1990, 34). Luokka, rotu ja sukupuolimäärittävät yksilön ymmärrystä ja tulkintaa todellisuudesta. Naistenarki ja työ arjessa ovat perustavia. Niitä pidetään erilaisina kuin miesten arkija työ. Yhteiskunnallisessa työnjaossa naisten tehtävänä on hoiva jauusintaminen, miesten tuotanto. Tutkimus ja teoria uusintavat tätä jakoa. Siksifeministisen tutkimuksen on analysoitava arkielämää, arkipäivää, arkikokemusta.Sukupuolten valtasuhteiden vuoksi naisten kokemukset eroavatmiesten kokemuksista. Naisten elämän ja yhteiskunnallisen vallan välilläpolitiikassa, taloudessa, työmarkkinoilla, koulutuksessa sekä muilla yhteiskunnanosa-alueilla on perustava ristiriita. Standpointfeminismissä valta- jatietosuhteet nähdään diskursiivisiksi käytännöiksi (Smith 1987, 91).35