''Olen tehnyt parhaani”

8. TUTKITTAVIEN KOULUTUSTAUSTAJA VALIKOITUMINEN VALTION JAKUNTIEN JOHTAJIKSI JAERITYISASIANTUNTIJOIKSIValtion ja kuntien johtavissa asemissa olevilta sekä erityisasiantuntijoiltaedellytetään korkeakoulutukintoa. Kirjoituspyynnössäni kysyin miten naisetovat hankkineet koulutuksensa. Se innosti vastaajia kertomaankoulutusvalinnoistaan ja opintiestään moni-ilmeisesti. Suuntaan tutkittavienkoulutustaustan tarkastelun kohti virkauran kannalta merkityksellisiä tekijöitä.Käsittelen pääluvussa naisten sosiaalista taustaa, koulutusaloja ja -tasoasekä opintoalan valintaa.Pyytäessäni naisilta omaelämäkertaa tutkimustani varten kysyin: ”Miten,miksi ja milloin tulitte työhön julkiseen hallintoon?” Arvelin oikein näin olevanhelppoa aloittaa kertomus työssäolosta. Aikaisempien tutkimusten perusteellaoletin, etteivät naiset suuntaudu määrätietoisesti virkauralle julkiseenhallintoon, vaan valinnan vaikuttimet ovat moninaiset. Lähtöoletuksenioli, että sukupuoli vaikuttaa naisten uranvalintoihin.Aloitan tarkasteluni vastaajien virkauran valinnan vaikuttimista ja jäsennänheidän rekrytoitumistaan yliopistotutkintoa vaativaan ensimmäiseen tehtäväänjulkisessa hallinnossa. Toisessa pääluvussa totesin rekrytoinnin olevanon yksi työelämän organisaatioiden sukupuolistunut prosessi. Sen seurauksenaasemat ja tilat työorganisaatioissa eriytyvät sukupuolen mukaan (Acker1992, 252). Tarkastelen lähemmin, miten portinvartijat toimivat naisiarekrytoitaessa. Portinvartijoiden tehtävänä on seuloa nimitettävät jaylennettävät valtion ja kuntien hallinnossa.Vastaajien sosiaalisen taustan piirteitäTyttöjen opiskelu yliopistotasolla ei ole ollut suomalaisessa yhteiskunnassaaina itsestään selvää, vaikka naiset ovat voineet osallistua yliopisto-opetukseenrajoitetusti erivapaudella vuodesta 1870 ja samoin oikeuksin kuin miehetvuodesta 1901. Suomessa muodollinen koulutuksellinen tasa-arvo sukupuoltenvälillä saavutettiin 1960-luvulla kaikilla koulutusjärjestelmämme tasoilla.Laadullinen ero sukupuolten välillä vallitsee kuitenkin yhäopiskeltavissa aineissa (esim. Naiset ja miehet Suomessa 1998, 24–27). Su-96