''Olen tehnyt parhaani”

1. JOHDANTOSukupuolineutraalisuuden ja sukupuolettomuuden lume kuuluu suomalaiseentyöelämään. Työelämään liittyen sukupuolesta keskustellaan yleensäsilloin, kun naiset kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Tästä esimerkkejä1990-luvun alusta ovat työmarkkinajohtajien Tupolev-veljeskunnanseksistinen kortti tasa-arvotyöntekijälle (Holli & Vartiovaara 1991), seksibisneksenyleistyminen (Lähteenmaa & Näre 1994) ja joidenkin suuryritystenjohtajien naisia vähättelevät lausumat tiedotusvälineissä. Tapaukset ovatkäynnistäneet vilkkaan ja kriittisen keskustelun. Julkisuudessa sukupuoli voitulla hetkellisesti jopa myönteisesti näkyväksi tilanteissa, joissa se palveleeyleisesti hyväksyttävää ja toivottua tarkoitusta, kuten 1998 alussa. Silloinpohdittiin Suomen Pankin pääjohtajan mahdollisuuksia Euroopan keskuspankinjohtokuntaan. Sirkka Hämäläisen sukupuolesta arveltiin olleen EuroopanUnionin tasa-arvopolitiikan hengessä hyötyä johtokunnan jäseniävalittaessa.Sukupuoli on kuitenkin monin tavoin läsnä työelämässä. Lukuisissa tutkimuksissaon todettu esimerkiksi naisten ja miesten töiden eriytyminen japalkkaerot suomalaisessa työelämässä. Naisten ja miesten eriarvoisuutta ontasoitettu tasa-arvopolitiikalla. Silti monet työelämän sukupuolijaot ovat säilyneet.Työelämässä sukupuolineutraalisuus liitetään etenkin julkiseen hallintoon.Mielikuvaa julkisen hallinnon sukupuolineutraaliudesta pitävät yllämonet tekijät. Niistä keskeisiä ovat säädösperustaisuus, ennakoitavat nimitys-ja ylentämisperiaatteet, muodollinen samapalkkaisuus ja virkatoiminnassakorostuvat persoonattomuus, objektiivisuus, asiantuntemus, rationaalisuussekä järjestelmän riippumattomuus sen palveluksessa olevastahenkilöstöstä. Nämä ominaisuudet eivät tee julkisesta hallinnosta kuitenkaansukupuolineutraalia, mutta ehkä tasa-arvoisemman kuin työmarkkinoidemmemuut osa-alueet.Todellisuus on sukupuolistunutta myös julkisessa hallinnossa: naisten jamiesten asemat ja toimintamahdollisuudet määrittyvät sukupuolen mukaan.Suomen julkisessa hallinnossa vallitsee sukupuolen mukainen vaaka- ja pystysuoratyönjako. Vaakasuora työnjako kuvaa sukupuolen mukaista hallinnonsisäistä tehtäväaloittaista työnjakoa. Naisten aluetta ovat julkisen hallinnonhyvinvointitehtävät. Pystysuora työnjako noudattaa ”vallan rautaista lakia”,eli mitä ylemmäksi julkisen hallinnon virkahierarkiassa noustaan, sitä vähemmänsiellä on naisia. Toimistotyö puolestaan on julkisessa hallinnossakinnaisten työtä. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että sukupuolten tasaarvoistumisestahuolimatta naisia on vähän Suomen julkisen hallinnon ylemmissäviroissa. Valtiolla ja kunnissa naisjohtaja on yhä harvinainen, mutta