''Olen tehnyt parhaani”

Valtiolla ja kunnissa tasa-arvo ei yltänyt tärkeysjärjestyksessä ensimmäistenjoukkoon, vaan 3 :174Virastomme yhteistyötoimikunta ei ole puoltanut erillisen tasa-arvosuunnitelmanlaatimista. Henkilöstöstrategiaan naisten ja miesten tasaarvonedistämisestä on kirjattu lausuma (VT, HuK, apulaisjohtaja, valtionvirasto). Virastossa tasa-arvosuunnitelmasta ei ole edes keskusteltu.Keskusvirastosta olen nähnyt eteenpäin lähetetyn kirjeen, jossa olitodettu, että asia on kunnossa. Mitään suunnitelmaa ei tarvita. Kuitenkinkirjeen liitteenä olleesta taulukosta näki, että naisia on aina nimitettyvähän korkeisiin virkoihin tai tehtäviin (DI, tieinsinööri, valtionvirasto).Valtionhallinnon toiminnallisista tasa-arvosuunnitelmista annettu asetus,jonka voimassaolo päättyi 1993 lopussa, jätti valtion virastoille mahdollisuudenolla laatimatta tasa-arvosuunnitelmaa. Joissain virastoissa erillinensuunnitelma todettiin tarpeettomaksi ja tasa-arvon edistäminen nivellettiinviraston lainmukaisiin tai sille muutoin annettuihin tehtäviin.Tasa-arvosuunnitelmat kuuluvat valtion yhteistoimintalain (651/88) mukaanyhteistoimintamenettelyyn. Oli tavallista, että tasa-arvokysymyksetmainittiin viraston henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa. Tasa-arvosuunnitelmanlaadinnan pohjaksi virastojen tuli selvittää perustiedot henkilöstöstään jakartoittaa tärkeimmät sukupuolten tasa-arvon esteet. Vasta hallituksen tasaarvo-ohjelmassa1997–1999 käynnistettiin uusitun tasa-arvolain mukainenhanke, joka edellyttää, että valtion virastot laativat henkilöstöä koskevat tasaarvosuunnitelmat(Pekingistä Suomeen 1997, 27). Velvoite koskee lisäksikuntia ja jokaista työnantajaa, jonka palveluksessa on yli 30 työntekijää.Naisten usko julkisen hallinnon muodolliseen tasa-arvoon ja otaksuttuunsukupuolineutraalisuuteen horjui virkavuosien ja työkokemuksen karttuessa:”Tasa-arvokysymyksiä olen alkanut pohtia vasta viime vuosina, joinaolen ollut esimiesasemassa” (VT, HuK, apulaisjohtaja, valtion virasto). Virkavuodetja johtava asema kasvattivat feministiksi ”koska tasa-arvoon liittyviltäepäkohdista ei ole voinut sulkea silmiään”(Sosion. kunnanjohtaja).Harriet Silius (1992, 262) totesi, että vanhemmat ja miesvaltaisissa työpaikoissatyöskentelevät naistuomarit uskoivat vahvimmin sukupuolten tasaarvontoteutuneen. Korkeimpien oikeusistuinten naistuomarit poikkesivatmuista naistuomareista siten, että heistä eroja naisten ja miesten tai heidäntoimintansa välillä ei ollut. Selitys tähän löytynee tuomioistuinten organisointi-3Vuonna 1993 toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman olivat laatineet opetusministeriö, työministeriö,liikenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali-ja terveysministeriö sekä Ilmatieteenlaitos. Henkilöstöä koskevat tasa-arvosuunnitelmat oli laadittu sisäasianministeriössä, Hämeen- jaLapin lääninhallituksessa, maanmittauslaitoksessa sekä merentutkimuslaitoksessa. Kunnista Espoon,Jyväskylän, Turun ja Maarianhaminan kaupungeilla oli vuonna 1993 voimassaoleva tasaarvosuunnitelma.(Lähde: Hyväksytyt tasa-arvosuunnitelmat. Tasa-arvovaltuutetun toimisto 1.9.1993.)