''Olen tehnyt parhaani”

tehtävästä tai ammatista toiseen. Uraa voidaan jäsentää myös yksilön näkökulmastasubjektiivisena työurana, ammatillisen identiteetin kehitysprosessina,jota ohjaavat ura-ankkurit eli odotukset työn sisällöstä. Subjektiivinentyöura koostuu yksilön eri tilanteissa tekemistä valinnoista tarjollaolevista mahdollisuuksista. Kyse on hänen henkilökohtaisista kokemuksistaantyydyttävästä edistymisestä ja kehittymisestä urallaan. Organisatorinenurantulkinta käsittää yksilöiden työurat prosesseiksi, joissa avulla organisaatiouudistaa itseään. Yksilön kannalta ura on vaiheittaista kehittymistäammatissa siten, että ammatillinen rooli ja osaaminen lisääntyvät, mikä mahdollistaahenkisen kasvun. Organisaation näkökulmasta ongelmaksi muodostuu,miten yksilöiden urapäätöksiin voidaan vaikuttaa siten, että organisaationuudistuminen ohjautuu toivottuun suuntaan. (Lähteenmäki 1995, 29–48.)Barbara White, Charles Cox ja Cary Cooper (1992, 106–127) totesivattutkiessaan liike-elämässä menestyneitä naisia, etteivät edellä esitetyt näkökulmatvälttämättä sovellu naisten työurien tutkimiseen. He korostavat naistentyöuran prosessiluonnetta ja tiivistivät uratutkimuksen kritiikkinsä seuraavasti:112• Työuratutkimus käsittelee yleensä miesten työuria ja niitä määrääviäehtoja. Siksi se ei sovellu naisten työurien analysointiin.• Työuratutkimus on liian staattista ottaakseen huomioon ihmisenelämänkokonaisuuden.• Useimmat työuratutkimukset eivät ota huomioon naisten ja miestentyöhistorian erilaisuutta eivätkä syitä, miksi sukupuolten työhistoriatovat erilaiset.• Vakiintuneet käsitykset siitä, minkä ikäisenä yksilö on työuransa missäkinvaiheessa, eivät päde naisiin.• Naisten työurien kehityskulkuja on hankala ennustaa, sillä heidänurakehityksensä ei ole jatkuvaa eikä lineaarista, koska sen täytyysopia yhteen muun elämän kanssa. Siksi naisten työurat muistuttavatmahdollisuuksien ja vaihtoehtojen puita tai verkkoja, ei nousevaa,lakipisteensä saavuttavaa ja sitten laskevaa kaarta, jollaiseksi työurankehitys usein kuvataan.Eräs tapa tutkia naisten työurien ja virkaurien muodostumista on tarkastellaniitä työhistorioina tai urapäätöksiä koskevina kertomuksina. Silloinanalyysin kohteiksi nousevat seuraavat tekijät:• Työhistoria, uranvaiheet, kertomisajankohtaan saakka• Työuraa koskevat suunnitelmat• Työuran ja muiden elämänalueiden yhteensovittaminen. (Marshall1992, 122, White & Cox & Cooper 1992, 107.)