''Olen tehnyt parhaani”

nyttää uusia alistussuhteita ja uusintaa vanhoja. Yhteiskunnalliset valtasuhteetheijastavat sukupuolten suhteita. Byrokratia alistaa niin byrokraatit kuinkansalaisetkin sukupuolesta riippumatta. Byrokraatit ovat sukupuoleen katsomattafeminisoituneita – byrokratian rakenteiden ja prosessien alistamia,heikkoja ja voimattomia. Myös byrokratian asiakkaat ovat yhtä heikkoja järjestelmänedessä. Naiset tarvitsevat valtaa muuttaakseen yhteiskuntaa, muttabyrokratian valta ei ole uudistavaa. Siksi Ferguson peräänkuuluttaafeminististä diskurssia, jossa esimerkiksi valta, rationaalisuus, tuottavuus jatuloksellisuus määritellään uudelleen siten, että ne sisältävät mahdollisuudeninhimilliseen kasvuun ja itsemääräämiseen. Feministinen diskurssi ei sinänsämurra byrokratioita, mutta siinä on voimaa uudenlaisen sisällön antamiseksimäärittelyille valtiobyrokratian rakenteista ja prosesseista.Sekä Judith Grant, Peta Tancred (1992) että Kathy E. Ferguson (1984)ovat todenneet valtiobyrokratian edustavan ja uusintavan hallitsevaa luokkaaja miesten valtaa. Sen se tekee muovaamalla ja mallintamalla sukupuoltensuhteita ja sukupuolijärjestelmää. Sukupuolijärjestelmä on sidoksissavaltiojärjestyksen perustaan. Sukupuolijärjestelmään vaikuttaa, kenellä onoikeus valvoa valtion toimintaa. Valtion tehtävät puolestaan määrittelevät,keihin sen toimenpiteet kohdistuvat ja keille valtio tuottaa etua. Mutta valtionbyrokratian sukupuolistuneisuutta jäsentävät myös byrokratian sisäisetmekanismit. Nimitys- ja ylentämiskäytännöt, työnjako ja työn sisällön määrittelysekä sukupuolen mukaiset uramallit ovat esimerkkejä prosesseista,jotka erilaistavat naisten ja miesten mahdollisuuksia.Naisten asema Suomen julkisen hallinnon ylemmissä viroissaaikaisemman tutkimuksen mukaanNaisia on ollut suomalaisen virkakunnan jäseninä kauan. Ensimmäiset naisetpalkattiin julkiseen hallintoon 1800-luvulla, mutta laajamittaisemmin naisettulivat valtion virastoihin konttorityöhön 1900-luvun alkupuolella. (Jallinoja1979, Huhtanen, 1983, Sundman 1983, Kivimäki 1988, Pohls 1994.)Konttorityötä etenkin posti- ja lennätinlaitoksessa sekä rautateillä pidettiinsopivana naisille, koska se oli luonteeltaan teknistä eikä sisältänyt julkisenvallan käyttöä. Naisilla ei ollut pääsyä valtion korkeimpiin virkoihin tai tuomarintehtäviin, sillä he eivät voineet käyttää näiden virkojen edellyttämääjulkista valtaa yksityisoikeudellisen vajaavaltaisuutensa vuoksi. Naimattomatnaiset saavuttivat täysivaltaisuuden 1864 ja naimisissa olevat vuoden1929 (112/29) avioliittolain turvin. Täysivaltaisuuden lisäksi virkakelpoisuuttaosoitettiin yliopistollisin tutkinnoin, joiden hankkiminen tuli vähitellenmahdolliseksi myös naisille. Asia ajankohtaistui, kun naisille avautui mahdollisuushakea lupaa yliopisto-opintoihin. Vuodesta 1870 naiset saivat Suomessaopiskella yliopistossa erivapaudella ja vuonna 1901 heille myönnet-55