''Olen tehnyt parhaani”

154li minua kuin omaa tytärtään, johon liittyi jonkinlaista kiintymystä.Hän teki asiaa meille kotiin kuin tarkistaakseen, että olen luotettava jaasun yksin äitini kanssa. ... Jaakko I oli myös itse aloittanut yht. kand.opinnot ja lainasin tietysti hänelle luentomonisteita ym. mitä hän tarvitsi.Olin siis suurimman pomon suosiossa, joten Jaakko II:sen kanssamyös asiat luistivat ja pidin todella sossuna olosta ja vakavissaniaioin pyrkiä valmistumiseni jälkeen vakituiseksi sossuksi kaupunkiin.... Tein pro gradutyöni kaupunkiin Jaakko I:n tiukassa valvonnassa.Tilanne oli vähän vaikea, koska itse olin päättämässä opintoja ja JaakkoI aloittamassa. Samaan aikaan eräs yliopistossa työskentelevä henkilöoli kertonut Jaakko I:lle poliittisesta aktiivisuudestani ja kun vieläkesällä menin yllättäen naimisiin huomasin kaikin puolin, että en oletoivottu työntekijä. Jaakko I turvasi asemansa sillä, että kaikki hänenalaisensa ovat huomattavasti häntä alemmin koulutettuja, mieluitenepäpäteviä ja sopivia. Kaikkien naisten tuli jollain tavalla olla kiitoksenvelkaa siitä, että olivat päässeet ko. sosiaalitoimistoon töihin. Kaikkiensaapuva posti tarkastettiin ja tietyt luottohenkilöt kyselivät hyvinkintarkkaan mm. miten vietän vapaa-aikani. Jos jostain syystä -huonommastakin kuin itselläni- menetti johdon luottamuksen, sitä olitäysin mahdotonta saada takaisin ja työyhteisö syrjäytti ko. epäillynhyvin tehokkaasti. ... Olen seurannut ko. toimiston tapahtumia vuosienaikana ... eikä tilanne ole siitä parantunut. Käsitykseni on, että kaikkipätevät sosiaalityöntekijät ovat lähteneet lähikuntiin ja vain kiltit janöyrät ovat jääneet jäljelle. (YTM, erikoistutkija, valtion virasto).Paternalistiset herrasmiehet olivat vastaajista kohteliaita, humaaneja ja käyttäytyivätmiellyttävästi. Heidän tarkoituksensa oli kuitenkin sulkea holhokitvaltapiiriinsä. Vanhanajan herrasmiehet lähijohtajina edellyttivät holhokeiltaannuhteetonta elämää ja jopa kontrolloivat heidän yksityiselämäänsä. Siiheneivät esimerkiksi vastaajien seurustelu tai avioliitto sopineet. Tässä aineistossavanhempien herrasmiesten holhous oli kohdistunut nuoriin ”mukaviinja sopeutuvaisiin tyttöihin” kuntien hallinnossa: ”Sain aloittaa hyvässä hengessäkaupunginjohtajan suojelussa (30-vuotiaana 1979, HK). Kaupunginjohtaja... eli silloin kulttuurimyönteistä kautta ja lupasi jo alkajaisiksi “kaikenminkä sinä tyttö vain pyydät”. Muuten hänen suhtautumisensa naisiinoli ja on edelleenkin avoimen sovinistista” (VTM, kulttuuritoimenjohtaja,kaupunki). Siellä he toimivat naisten hallinnonaloilla, kuten sosiaali- jakulttuurihallinnossa. Heidän odotettiin pysyvän tehtävissään. Lähijohtajienherrasmiesmäinen ja kohtelias asenne muuttui vastaajien rikkottua roolinsaholhottavina itsenäistyen ammatillisesti ja pyrkien laajentamaan työtehtäviäänja mahdollisuuksiaan toimia. Näin menetellessään vastaajat horjuttivatholhoojiensa käsityksiä sitä, mikä oli hallinnossa soveliasta ja hyväksyttäväänaiselle. Sillä oli ollut joidenkin vastaajien kannalta kielteisiä seurauksia