''Olen tehnyt parhaani”

Tutkimusta suunnitellessani arvelin suomalaisten olevan kirjoittajia. Osoitussiitä on naisten vilkas osallistuminen erilaisiin elämäkerrallisiin ja muihinkirjoituskilpailuihin. Siksi luotin saavani aineistoni kokoon. Otaksuin myös,että suomalaisten tapa kuvata elämäänsä olisi muuttunut avoimemmaksi.Suomalaiset kertovatkin elämänsä tärkeistä asioista aiempaa paljastavammin,modernin säädyllisyyden rajoissa (Jallinoja 1997).En osoittanut kirjoituspyyntöä toimistotyötä valtiolla tai kunnissa tekeville.Julkiseen hallintoon pyrkivät tai sieltä karsiutuneet eivät kuulu tutkittaviini.Lähetin kirjoituspyynnön virkauralla menestyneille, yhteiskunnallisesti ja julkisessahallinnossa merkittävissä asemissa oleville naisille. Näissä asemissahe ovat miehiin verrattuna vähemmistö. Valtion ja kuntien hallinnossa työskenteleviennaisten enemmistöstä, joka on sijoittunut toimistotyöhön, he erosivatkoulutustason, ammattitaitovaatimusten, työn sisällön, palkkatason jahierarkkisesti korkeamman aseman sekä miesvaltaisen toimintaympäristönvuoksi. Naisten enemmistöstä –”tavallisista naisista”– kirjoituspyynnön saaneeterosivat korkeamman koulutus- ja palkkatason sekä paremman ammattiasemanvuoksi. Vuonna 1996 Suomessa kaikkiaan 6 prosenttia naisista olisuorittanut korkeakoulututkinnon. Sodan jälkeen syntyneistä naisista, joihinenin osa kirjoituspyynnön saaneista kuului, noin 10 prosenttia on korkeakoulututkinnonsuorittaneita. (Naiset ja miehet Suomessa 1998, 27.) 2Toimistotyöntekijän palkka oli 1995 runsas 60 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneiden naisten palkasta (mt., 56).Omaelämäkertojen hankinta ja kirjoituspyyntöjen määränperustelutOmaelämäkerrat on kirjoitettu pyynnöstäni tätä tutkimusta varten. Postitinsaatekirjeen ja kirjoitusvihjeet sisältävän kirjoituspyynnön 120 naiselle valtionja kuntien hallintoon 12.3.1992. Uudistin pyynnön 25.5.1992 heille,jotka eivät olleet vastanneet.Poimin kirjoituspyynnön vastaanottajien yhteystiedot vuoden 1991 SuomenValtiokalenterista sekä saman vuoden Suomen Kunnalliskalenterista (ks.henkilöstömääristä liitetaulukko 1). Hakemistoista löytyivät tiedot naisten virka-asemasta,koulutuksesta, syntymävuodesta ja virkaan nimittämisvuodesta.2Vuonna 1993 palkansaajista 49 prosenttia oli naisia. Kirjoituspyynnön saaneet naiset lukeutuivatammattiasemansa vuoksi ylempiin toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin. Ylempien toimihenkilöidenosuus kaikista palkansaajista oli tuolloin 21 prosenttia. Heistä 4 prosenttia toimi johtotehtävissä.(Veikkola 1999, 10–11.) Naisjohtajien osuus kaikista palkansaajista vuonna 1995 oli 1prosentti. Yksityisen sektorin johtajiksi naispalkansaajista oli edennyt 1,5 prosenttia ja julkisensektorin johtajiksi puoli prosenttia. (Hänninen-Salmelin & Karento 1999, 72.)3Prosenttiluku laskettu Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston kokoaikaisten naispalkansaajienkuukausiansioista 1995 (Naiset ja miehet Suomessa 1998, 56).76