09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

LUKIJALLE<br />

Alussa syntyi ennakkokäsitys<br />

Tutkimukseni lähti liikkeelle ennakkokäsityksestä, jonka mukaan kuvataiteen<br />

tekeminen kuuluu rituaalisen käyttäytymisen piiriin. Miten tähän ennakkokäsitykseeni<br />

päädyin?<br />

Olin jo pitkään ajatellut että on olemassa tietoa, jota taiteilija voisi antaa<br />

ja johon kiinni pääseminen muuten kuin taidetta tekemällä olisi hyvin vaikeaa.<br />

Perinteisen taiteilijan koulutuksen saaneena rajasin taiteen tarkoittamaan<br />

esittävää kuvataidetta. Tarkemmin sanottuna käsityönä valmistettuja<br />

taideobjekteja, jotka teoksen ulkopuolelle viittaamalla saavat tekijässään aikaan<br />

teokseen eläytymisestä johtuvan illuusion.<br />

Pidin taiteilijan kuvaa tehdessään kokemia elämyksiä tietona, jonka saaminen<br />

muuten kuin esittävää kuvataidetta tehtäessä olisi hankalaa. Näin oletin<br />

olevan, koska tekijän elämyksistä voidaan tavoittaa valmiiden teosten edessä<br />

enää vain kaikuja. Tämä pätee silloinkin, kun teosten materiaalit ja tekniikka<br />

pystyttään paljastamaan viimeistä piirtoa myöten. Taiteilijan elämyksiä<br />

lähimmäs pääsee, kun tekemisen pystyy myötäelämään. Se onnistuu parhaiten<br />

jos on itse tehnyt vastaavanlaisia teoksia. Tästä johtuen myös taiteilijat<br />

usein ymmärtävät ja hyväksyvät parhaiten teokset, jotka ovat lähinnä<br />

heidän omaa tyyliään. Vastaavasti ne teoreetikot, jotka itse eivät ole tehneet<br />

edes harrastusmielessä taidetta, jäävät teoksia analysoidessaan aina osittain<br />

niiden ulkopuolelle. Rituaalisesti ajatellen taiteen kokijalta on tällaisessa tapauksessa<br />

jäänyt suorittamatta initiaatio, jonka avulla siirrytään teoksen syvempään<br />

kokemiseen. Vihkiytymättömänä hänen kokemushorisonttinsa ei<br />

ole tältä osin päällekkäinen taiteilijan kokemushorisontin kanssa, ja siksi teosten<br />

synnyn aikaiset elämykset jäävät kokijalle osittain toiseudeksi. Perinteisin<br />

keinoin kuvataidetta tehtäessä kuitenkin juuri tekemisen aikana koetut<br />

kokonaisvaltaiset elämykset ovat merkittävä syy siihen, miksi käsityöläismäinen<br />

kuvien tekeminen jatkuu aktiivisena vielä kameroiden ja tietokoneiden<br />

aikana.<br />

Koska tekemisessä saatava tieto on kehollista, ei sitä sanoin tai kuvin pysty<br />

täysin välittämään 1 . Uskoin kuitenkin pystyväni välittämään sellaista tietoa<br />

kuvanteon aikaisista elämyksistäni, joka mahdollisesti innostaisi asiasta<br />

kiinnostuneita omakohtaisten kuvantekokokemusten hankintaan. Omien elämysten<br />

ja kokemusten hankkimiseksi päätin päästä ”asioihin itseensä”. Toi-<br />

1 / Dissanayake (2000, 6) on sitä mieltä, että taidekokemukset ovat sanattomia eivätkä siksi ole sanallistettavissa.<br />

Tutkimuksessani pyrin osoittamaan, että näin ei välttämättä ole.<br />

10

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!