Lataa ilmaiseksi

tuntea hahmojen raskauden. Vaikka maan vetovoima vaikuttaa voimakkaasti
niiden massiivisiin kehoihin, leijuvat monet niistä ilmassa. Kuviin muodostuu
samanlainen ristiriita kuin esimerkiksi Magritten leijailevia kallioita esittävissä
maalauksissa. Voimakkaasta liikkeen tunnusta huolimatta hahmojen
(sukupuolesta riippumatta) valtavat lihakset näyttävät harvoin jännittyneiltä.
Tämän vuoksi saa vaikutelman heidän ihonsa pehmeydestä, lihan joustavuudesta
ja lämmöstä. Saman lihallisuuden Michelangelo on onnistunut
saamaan esiin myös freskojen luonnospiirroksissa, joissa punaliidun käyttö
usein lisää tätä vaikutelmaa. Luonnoksien hahmot tuntuvat todella käyttävän
lihaksiaan. Ne eivät myöskään ole yhtä pehmeän lihavia kuin freskoihin
maalatut figuurit. Tästä saa vaikutelman, että luonnosten mallit ovat olleet
ruumiillisen työn tekijöitä, mitä maalausten esittämät hahmot lihaksistaan
huolimatta eivät ole. Samaa lihallisuutta olen tavoitellut kuvieni hahmoihin
siinä ainakaan toistaiseksi onnistumatta.
Kiinnostava on myös Sikstuksen kappelin freskojen sommitelma. Yleisvaikutelmaa
voisi luonnehtia sanalla kuhina. Alttariseinän maalauksien liikkeen
tuntu jatkuu erilaisista kuvarajauksista huolimatta myös kattomaalauksissa.
Kaoottisen runsaina ne antavat katsojalle loppumattomat mahdollisuudet
uusien tarinoiden luomiseen. Käytän itsekin kuvaelementtien runsautta
menetelmänä, jotta teoksistani voisi löytää mahdollisimman suuren määrän
erilaisia tarinoita. Raamatun kertomuksia voikin pitää Sikstuksen kappelissa
pelkkänä pintana. Tuntuu, että jopa Michelangelo itse halusi kätkeä freskoihinsa
raamatun kertomuksien lisäksi myös inhimillisiä tarinoita.
Giuseppe Archimboldon (1527(?)–1593) maalauksista on vaikea kategorisoida
muuten kuin esittäviksi maalauksiksi. Niissä sekoittuvat koriste-, muotokuva-
ja asetelmamaalaus, osassa lisäksi alastontutkielmat ja eläinten kuvaus.
Maalaukset on tehty tummille maalauspohjille. Usein pohjan väri on
ollut musta.
Kiinnostavimpina Archimboldon maalauksista pidän hänen neljää peruselementtiä
kuvaavia maalauksiaan. Niistä ilma, vesi ja maa tekevät käsittämättömyydessään
minuun voimakkaan vaikutuksen. Tuli ei ole aivan yhtä vaikuttava.
Ilma koostuu hyvin tarkasti maalatuista linnuista, maa nisäkkäistä
ja niiden taljoista, ja vesi kaloista, äyriäisistä ja muista veden elävistä. Kaikki
peruselementit 185 muistuttavat muodoltaan ihmiskasvoja kuvattuna profiilista.
Archimboldo maalasi myös kasveista, kukista ja hedelmistä koostuvia
ihmisprofiileja, jotka tuovat mieleen muinaiset viljavuuden ja hedelmäl-
185 / Peruselementit katsovat päinvastaiseen suuntaan kuin vuodenajat, minkä Kriegeskorte (1991, 24–27)
tulkitsee siten, että neljä peruselementtiä olisivat toimineen vastapareina neljälle vuodenajalle. Niiden koko ei
kuitenkaan aivan täsmää vuodenaikojen koon kanssa eivätkä ne ole edes keskenään samankokoisia, joten Kriegeskorten
oletus ei tunnu vakuuttavalta.
155