Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
puolelta. Hylkäämällä ylimääräinen saadaan muodottomuudesta esiin puhtaus.<br />
Puhtauden Douglas näkee kovana, kuolleena ja luovuutta vastustavana.<br />
Douglasin mukaan ihmisruumista voidaan symbolisesti käyttää kaikkien<br />
rajallisten systeemien mallina, koska se antaa meille avaimen tulkita sellaisia<br />
rituaaleja, joiden suorittamisessa käytetään ihmisen eritteitä. Koska ideoiden<br />
rakennelmat ovat haavoittuvimpia raja-alueiltaan, ovat niistä ulos tulevat<br />
aineet selkeimmin marginaalisia.<br />
2.13<br />
Rituaalisuudesta<br />
kuvataidemaailmassa ja<br />
taiteessa<br />
Seuraavaksi etsin rituaalisen käyttäytymisen ilmentymiä suomalaisessa kuvataidemaailmassa<br />
ja taiteessa yleisesti. Työvälineenäni käytän edellä esittelemiäni<br />
antropologisia teorioita. Omaa kuvantekoprosessiani käsittelen myöhemmin<br />
omana päälukunaan. Aluksi lienee paikallaan lyhyesti määritellä,<br />
mitä käsitteillä kuvataidemaailma ja taide tarkoitetaan. Kuvataidemaailman<br />
määrittelyssä tukeudun Vappu Lepistön (1991) taidemaailman ja kuvataidemaailman<br />
määrittelyyn. Taiteella tarkoitan lyhyesti sanottuna kuvataiteen<br />
piiriin kuuluvaa taiteellista toimintaa 2000-luvun alun Suomessa. Vertailun<br />
vuoksi puhun jonkin verran myös minulle aikaisemman ammattini kautta<br />
tutuksi tulleesta teatteritaiteesta.<br />
Kuvataidemaailmaan kuuluu useita yhteisöllisiä ja organisatorisia osa-alueita,<br />
kuten taiteen lainsäädäntö, taidehallinto, apurahajärjestelmä eri tasoineen,<br />
taidekokoelmat, taidekoulutusjärjestelmä, näyttelyjärjestelmä, taiteilijajärjestöt,<br />
taideyhdistykset, taidekritiikki, taiteen tutkimus, taiteilijoiden<br />
tukijärjestöt, tekijänoikeudet jne. Sen voi nähdä myös sääntö- ja normijärjestelmänä,<br />
joka määrittelee taiteellisen kompetenssin sekä ohjeistaa taiteilijana<br />
toimimista ja taiteilijaksi tulemista. Taiteen yhteisöllistä luonnetta korostavat<br />
tutkijat pitävätkin välitystyötä tekeviä taiteen ”portinvartijoita” nykyajan<br />
taiteen arvojen varsinaisina luojina (Lepistö 1991, 24, 26.) Tämä tarkoittaa,<br />
että taidekauppiaat päättävät sen, mikä on taidetta ja mikä taiteen<br />
arvo. Taiteen rahallisen arvon suhteen näin ehkä onkin.<br />
Koska kuvataidemaailman käytännöt tuntuvat itsestään selville, ei niitä<br />
yleensä kyseenalaisteta. Taiteen maailmaa onkin tulkittu uskon maailmaksi,<br />
jossa taiteen tekijöille ja taideteoksille on varattu erityinen pyhän alue ja<br />
taidetta määrittävät hallinnan ja voiton strategiat. (Lepistö 1991, 24.) Ritu-<br />
106
Change language