Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kahtia: taideteosten vastaanottajien kokemaan hurmioon ja taiteen tekemisen<br />
aiheuttamaan hurmioon.<br />
Friedrich Nietzsche jakaa taiteen tekijän hurmioitumiskokemukset dionyysiseen<br />
ja apolloniseen, joista keskitytään pääasiassa dionyysiseen. Omakohtaisen<br />
kokemuksensa ansiosta Nietzsche pystyy myös kuvailemaan dionyysisen.<br />
Taiteilijoista ainakin surrealistit pyrkivät hurmioitumiseen tietoisesti.<br />
Heidän kokeiluistaan kertoo Timo Kaitaro (2001) teoksessaan Runous,<br />
raivo, rakkaus. ”Sielun hurmiossa” työskentelivät myös symbolistiset taiteilijat<br />
(Levanto 1994). Uskonnollisesta hurmiosta ovat kertoneet muun muassa<br />
mystikot Ristin Johannes ja Mestari Eckhart. Taideteoksen kokemisesta aiheutuvia<br />
hurmiotiloja valaisee Anna Kortelainen. Koska hurmion esittelyyn<br />
varattu tila tutkimuksessa on suppea, rajoitutaan siinä esittelemään eurooppalaisten<br />
näkemyksiä ja kokemuksia hurmiosta 39 .<br />
Hurmioitumisesta<br />
taideteosta vastaanotettaessa<br />
1.5.1<br />
Kortelainen (2009, 9, 17, 123) käsittelee taiteen vastaanottajissaan aiheuttamia<br />
kokemuksia teoksessaan Hurmio. Esimerkkitapauksena hän käyttää Stendhalin<br />
syndroomaa. Nimensä syndrooma on saanut ranskalaisen Marie-Henri<br />
Beylen, kirjailijanimeltään Stendhal, Firenzessä kokeman kohtauksenomaisen<br />
voimakkaan ja kokonaisvaltaisen taide-elämyksen mukaan. Hurmioituminen<br />
tapahtui Santa Crocen kirkossa. Nähdessään siellä Volterranon sibylla-aiheiset<br />
freskot Stendhal koki erittäin voimakkaan mielihyvän tunteen.<br />
Stendhalin kokemus oli kokonaisvaltainen. Sen aikana hän tunsi sulautuvansa<br />
yhteen taideobjektin kanssa.<br />
Stendhalin kokemusta tulkitessaan Kortelainen (2009, 104–105) nostaa esiin<br />
muun muassa hurmion esteettisen arvioinnin. Hänen mukaansa estetiikassa<br />
on 1900-luvulla esiintynyt ajattelua, joka korostaa kokemuksen kokonaisvaltaisuutta.<br />
Ajatuksena on, että kokemus ei vaatisi psyykkistä välimatkaa kohteeseensa<br />
vaan osallistumista eli kokijan aktiivista luovaa toimintaa. Vaikka<br />
taidekokemus kokemuksen kokonaisvaltaisuutta korostavan ajattelun mukaan<br />
onkin kiinni vastaanottajansa aktiivisuudesta, se ei silti ole rationaalinen.<br />
Näin ollen se ei ole myöskään täysin kokijansa hallittavissa.<br />
39 / Mystinen hurmioituminen sisältää hyvin samanlaista elementtejä ajasta ja paikasta riippumatta. Vertaillessaan<br />
mystikkojen runoja on Jaakko Hämeen-Anttila (1999, 98–99) löytänyt hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä<br />
espanjalaisen Ristin Johanneksen (1542–1591) ja bagdadilaisen al-Hallajin (900-luvun loppu) runoissaan ilmaisemasta<br />
jumalankaipuussa. Tästä Hämeen-Anttila päättelee, että molempien mystikoiden kokemukset ovat aiheuttaneet<br />
saman paradoksin, ts. elämä yhtymyksen jälkeen on kuolemaa jonka aikana mystikon hartain toive on<br />
kuolla päästäkseen taas elämään.<br />
51