09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Taidemanalla tarkoitan taideobjektiin projisoitua arvoa, joka johtuu esimerkiksi<br />

siitä, että objektin on luonut tai taideobjektiksi muuttanut joku taidemaailmassa<br />

tarpeeksi arvostettu henkilö. Näin olleen kyse ei ole taiteen<br />

vastaanottajan ja teoksen välisestä vuorovaikutuksesta vaan myyttisestä uskosta,<br />

että tiettyyn maineeseen nostetun henkilön tekemiset ylipäätään aina<br />

ovat korkeatasoista taidetta 266 . Taidemana toimii kuten pyhä. Se eristäytyy<br />

profaanista maailmasta näyttelytilaan mutta soluttautuu katsojaan välittömästi<br />

tämän tullessa sitä liian lähelle. Näyttelyn jälkeen vastaanottajaan<br />

on siirtynyt sekä esteettisen kokemuksen antamaa energiaa että taidemanaa,<br />

jonka ansiosta hän tuntee kohonneensa arvohierarkiassa ja uskoo erottavansa<br />

arvotaiteen entistä paremmin kaikesta muusta. Taide saattaa muuttaa näkemystä<br />

maailmasta, kun taas taidemana muuttaa henkilön käsitystä itsestään.<br />

Sama tapahtuu myös uskonnoissa, joissa seurakuntien jäsenet uskovat<br />

olevansa valittuja ja siksi profaaneja kanssaihmisiään parempia 267 .<br />

4.4.2<br />

Omista näyttelyistäni<br />

Miten pyrin näyttelyilläni vaikuttamaan taiteen vastaanottajaan? Pystyttäessäni<br />

näyttelyä tunnen itseni ikään kuin ansalla metsästäjäksi. Näyttely toimii<br />

siinä mielessä ansan tavoin, että sen tarkoitus on houkutella ohikulkijoita<br />

näyttelytilaan. Siksi on tärkeää, että näyttelyssä esillä olevat teokset muodostavat<br />

miellyttävän kokonaisuuden, joka kauempaa ja nopeasti katsottuna<br />

viehättää katsojan silmää ja herättävät hänen uteliaisuutensa. Kyseessä on<br />

hyvin käytännönläheinen rituaalisen toiminnan muoto, jossa tavoitteeseen<br />

pyritään mekaanisesti (ks. Durkheim 1980, 53–54). Usein tällainen kuvan magia<br />

toimiikin, sillä visuaalisissa objekteissa esisymboliset mielleyhtymät hahmoihin<br />

vaikuttavat meihin vetäen meitä puoleensa. Ne houkuttelevat keskittyneeseen<br />

katseluun. (ks. Dissanayake 2000, 147)<br />

Kun katsoja on astunut näyttelytilaan, hän voi kävellä nopeasti näyttelyn<br />

läpi, minkä jälkeen hän pitää sitä ehkä edelleen viehättävänä. Pyrkimyksenä<br />

kuitenkin on, että hän pysähtyisi teosten eteen riittävän pitkäksi aikaa ehtiäkseen<br />

huomaamaan, mitä niiden barokkimaisen koristeellinen muotokieli<br />

esittää. Tässä vaiheessa katsoja on ikään kuin ansassa, sillä nopeasti kat-<br />

266 / Tähän uskomukseen liittyy myös se, että jos joku ei kyseistä taidemanaa havaitse tai suhtautuu siihen<br />

skeptisesti, katsotaan hänen jäävän asioista ymmärtävän eliitin ulkopuolelle. Epäilijät ovat siis taidemaailman<br />

vääräuskoisia.<br />

267 / Usein uskoon tulleet pitävät itseään valittuna eliittinä siitäkin huolimatta, että monissa uskonnoissa<br />

itsensä ylentämistä ei hyväksytä. Selvästi tämän havaitsee, jos sattuu joutumaan jonkin uskonlahkon käännytysyrityksen<br />

kohteeksi.<br />

210

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!