Lataa ilmaiseksi

jossain määrin ideoiden keräämistä ja tekniikoiden opiskelua, mutta tärkeämpää
on kokea teokset ja näyttelykokonaisuudet uutta energiaa antavina
ja parhaassa tapauksessa maailmankuvaa laajentavina. Erilaisilla näyttelytiloilla
on taipumus vaikuttaa näitä kokemuksia voimistavasti. Samat teokset
taiteilijoiden työhuoneilla nähtynä pystyvät harvoin aiheuttamaan yhtä voimakkaita
kokemuksia, kuin ne näyttelytilassa antavat. Ilmiö on havaittavissa
myös omien teosten suhteen. Näyttelytilat toimivat usein siinä mielessä samoin
kuin pyhäköt, että ne eristävät ulkopuolelleen taiteeseen keskittymistä
haittaavan profaanin elämän.
Tärkeä seikka taideteoksessa on sen Tässä ja Nyt. Tällä tarkoitetaan teoksen
ainutkertaista olemassaoloa juuri siinä paikassa, jossa se sijaitsee, koska
teoksesta otetut valokuvat ja muunlainen uusintaminen kadottavat teoksesta
sen, mikä voidaan tiivistää käsitteeseen ”aura”. (Benjamin 1989, 142, 144.)
Benjamin ei tarkoita paikalla, jossa taideteos sijaitsee, pelkästään näyttelytilaa
vaan myös varasto voi olla tällainen paikka (ks. Benjamin 1989, 148).
Tietynlaisen uusiutumisen ja energian antajina näyttelyt toimivat myös sille
yleisön osalle, joka itse ei tee taidetta. Kaikki näyttelyt eivät toimi samalla
tavalla eikä jokainen taiteen vastaanottaja reagoi samalla tavalla näyttelyyn
tai yksittäisiin teoksiin. Tämä on myönteinen seikka. Voisi ajatella, että jos
näyttely saa kaikilta kävijöiltä pelkästään positiivista palautetta, on siinä jotain
vikaa. Se ei pysty aiheuttamaan katsojissa ristiriitaa, joka synnyttää keskustelun,
eikä siksi avarra heidän maailmankuvaansa.
Perinteinen kuvataide 264 aiheuttaa kokijassaan virkistymisen ja energisyyden
tunteen silloin, kun se pystyy kohdistamaan hänen huomionsa pois arjen
maailmasta. Yksittäisissä teoksissa mielenkiintoa herättäviä ominaisuuksia
ovat muotokieli, sommittelu, rytmi ja tempo sekä värit ja niiden vuorovaikutus,
mikäli teoksessa värejä on. Esittävissä teoksissa eli kaksi- tai kolmiulotteisissa
kuvissa myös illuusio tai sen tietoinen rikkominen vaikuttavat.
Teosten edessä katsoja kokee energiaa antavia oivalluksia ja elämyksiä.
Nämä kokemukset eivät ole kuviteltuja ja kohteeseen kollektiivisesti projisoituja,
joten ne eivät kuulu taidemanaan. Ehkä niitä voidaan pitää laadultaan
taiteellisina tai esteettisinä 265 .
264 / Perinteisellä kuvataiteella tarkoitan tässä perinteisillä tekniikoilla tehtyä kuvataidetta, toisin sanoen
piirustusta, maalausta, grafiikkaa ja kuvanveistoa. Tärkeää ei ole, kuinka esittäviä teokset ovat, vaan niiden
valmistukseen liittyvä käsityö.
265 / Perinteisessä estetiikassa oletetaan erityinen esteettinen havainto, joka saavutetaan ottamalla objektiin
esteettinen asenne. Esteettinen asenne puolestaan edesauttaa esteettisen kokemuksen saavuttamista.
Siitä, onko esteettinen asenne aktiivista vai passiivista toimintaa on olemassa eriäviä mielipiteitä. (Rantala
2002,158.) Aarne Kinnunen (2000, 240–241, 244) pitää esteettistä kokemusta (elämystä) kulttuurisena ja kielen
varassa olevana. Se haarautuu eri suuntiin ja hakee syvyyttä, jopa hurmioitumista. Vastaavia elämyksiä tarjoavat
muun muassa mystiikka, uskonto, orfiset mysteerit ja dionyysiset bakkanaalit.
209