Lataa ilmaiseksi

ja miksi juuri he/ne ovat minulle tärkeitä. Pyrin paljastamaan rituaalisen
käyttäytymisen niin omista kuin esikuvienikin teoksista.
Hieronymus Bosch 144 on esikuvistani sekä tärkein että historiallisesti ensimmäinen.
Hän on vaikuttanut voimakkaimmin teosteni sisältöihin. Kuvallisen
työskentelyni aikana olen jopa pyrkinyt eläytymään kuvamaailmaani,
kuten olen kuvitellut Boschin ja hänen seuraajiensa maalatessaan tehneen.
Viittaus pyrkimykseen nähdä asiat esikuviensa näkökulmasta löytyy 1.4.2004
tehdystä työpäiväkirjamerkinnästä:
Ajatukset lipuivat niissä kuvitelluissa maailmoissa joissa oletin Hieronymuksen
ja Brueghelinkin vaellelleen. – Julmuuden ja pelon maailmassa. Tuska ei
tuntunut niinkään todelliselta kuin juuri pelko – kauhu. […] Jonkinlainen hirvittävä
erotiikka ja sen aiheuttama muodonmuutos hallitsevat. Maailma on
nurinkurinen. Kaikki se mikä edustaa järjestystä ja ”normaalia” on asetettu
naurunalaiseksi […], sisäpuoli nesteineen on kääntynyt ulos ja kauniin ainoa
tarkoitus on rumuuden korostaminen.
3.2
Hieronymus Boschin teosten
tulkinnoista
Kuolemankuvauksia löytyy jo kivikaudelta ja manalaa kauheuksineen on kuvattu
jo muinaisessa Egyptissä. Irvokkaiden hirvitysten kuvaaminen jatkui
Euroopassa keskiajalla 145 ja oli tuttua myös Boschin aikalaisille. Tästä huolimatta
hänen maalauksensa ovat varmaankin herättäneet aikalaisissa huomiota.
Boschin ilmaisun elävyys ja mielikuvituksellisuus on ylivertaista aikaisempaan
hirviökuvastoon verrattuna, eikä sitä jälkeenpäinkään ole pystytty
ylittämään. Hänen teoksistaan alettiin kirjoittaa jo 1500-luvulla. Varsin
varhaisessa vaiheessa hänestä alettiin rakentaa myös taiteilijamyyttiä väärin
ymmärrettynä nerona. Madeleine Bergman esittelee teoksessaan Hieronymus
Bosch and Alchemy (1979) muun muassa Hieronymus Boschin taiteesta tehtyjä
tulkintoja ja arviointeja. Poimin seuraavassa kyseisestä teoksesta joita-
144 / Hieronymus Bosch (1450(?)–1516) oli hollantilainen taiteilija. Hän eli ja työskenteli kuolemaansa asti lähellä
Belgian rajaa sijaitsevassa ’s-Hertogenbosch-nimisessä kaupungissa. Boschin tiedetään kuuluneen Meidän
Neitsyemme veljeskuntaan (Brotherhood of Our Lady) (Bosing 2000, 8.) Tuolloin kilpailivat valta-asemasta uskonto
moraalioppeineen ja vähitellen yhä vaikutusvaltaisemmaksi käyvä liike-elämä. Boschin elinaikana kirkko
oli kuitenkin vielä ehdoton auktoriteetti moraalin alueella.
145 / Hyvä läpileikkaus hirviöiden, helvetin ja viimeisen tuomion kuvauksista löytyy teoksesta Le Jugement
dernier (Zlatobávek & CO 2001).
126