Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
24<br />
kokeneensa epämiellyttävää mielihyvää Teresasta irtileikattujen pyhäinjäännösten<br />
äärellä ja olleensa haltioitunut Berninin veistoksen edessä (Saitajoki<br />
2003, 81). Saitajoki ei mainitse sanaakaan elämyksistä tai kokemuksista, joita<br />
hän ehkä koki omia teoksia valmistaessaan. Sen sijaan hän kirjoittaa käyttäneensä<br />
teoksiaan keinona tarkastella keskeneräistä tutkimustaan etäisyyden<br />
päästä tai muuttaakseen näkökulmaansa siihen. Näyttelyidensä ja teoksiensa<br />
kautta hän on siis oivaltanut, miten korjata tutkimustaan ja mihin suuntaan<br />
jatkaa. Myös oivallukset teosten edessä jäävät kuvailematta. (ks. Saitajoki<br />
2003, 37–38, 63–64, 81)<br />
Kirjoittaessani Saitajoen tutkimuksesta esittelyn Taiteen verkkolehti Syntyihin<br />
(1/2005), yritin vielä sovittaa omaan tutkimukseeni näkökulmaani nietzscheläiseen<br />
dionyysisen käsitteeseen, jolloin Saitajoen teksti näyttäytyi minulle<br />
ikään kuin kaukaisena sukulaisena. Koska en usko minkäänlaisten intuitionvastaisten<br />
agenttien olemassaoloon, olin jo tutkimukseni alkuvaiheessa<br />
hylännyt ajatuksen mystikkojen hurmioitumiskokemusten käyttämisestä tutkimuksessani.<br />
Ehkä Teresan hurmioitumisen kuvaukset vaikuttivat minuun<br />
silti huomaamattani. Ainakin palasin myöhemmin jo kertaalleen hylkäämiini<br />
mystikkojen kokemuksiin. Niitä käsitellään tämän tutkimuksen kohdassa 1.5.<br />
Tutkimukseni pääpaino on kuitenkin nimenomaan oman taiteellisen työskentelyn<br />
aikana kokemissani elämyksissä sekä niiden raportoinnissa ja tulkitsemisessa<br />
rituaalisena käyttäytymisenä. Pyrin siis tavoittamaan ilmiön sisältäpäin,<br />
pohtien miten se minulle ilmaantuu. Saitajoki taas lähestyi tutkimuskohdettaan<br />
ulkoa päin – kulttuurihistorian teoreettisen ja metodologisen<br />
viitekehyksen kautta. Hän pyrki etäisyyden ylläpitämiseen myös tarkastellessaan<br />
omia teoksiaan.<br />
Kuvataiteilija Jaana Houessoun (2010) väitöstyö Teoksen synty, kuvataiteellista<br />
prosessia sanallistamassa ei käsittele rituaalista toimintaa tai hurmiotiloja.<br />
Silti siitä ja tutkimuksestani löytyy runsaasti yhtymäkohtia. Ensimmäinen<br />
yhtäläisyys löytyy jo tutkimusten alkusyystä, hämmennyksestä syntyvien<br />
teosten edessä, kun niistä yllättäen paljastuu jotain odottamatonta tai ne<br />
vaikuttavat ikään kuin jonkun muun maalaamilta. Tärkeimmät yhtäläisyydet<br />
tutkimuksissamme ovat fenomenologia ja oman työskentelyn tutkiminen.<br />
Houessou perustaa kokemuksensa taiteen tekemisestä elämismaailmaan, kehollisuuteen,<br />
suuntautumiseen, perspektiiviin ja horisonttiin, siis fenomenologiselle<br />
ihmisenä olemisen perustalle. Lisäksi hän poimii fenomenologiasta<br />
hedelmällisiä keskustelun avauksia ja näkökulmia. Houessoun tutkimus<br />
lähestyy tutkimuskohdettaan osittain myös oman taiteellisen työskentelyn<br />
kautta, ikään kuin tarkastellen sitä sisäpuolelta.<br />
Sattumalta myös tutkimustemme rakentuminen näyttää yhtäläiseltä. Molempiin<br />
kuului tekstiosuuden lisäksi kaksi näyttelyä. Houessoun tutkimuksen<br />
näyttelyosuuksista järjestyksessä toinen erosi omastani siinä, että se koostui
Change language