09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

Lataa ilmaiseksi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

pojen muodostamaksi järjestelmäksi. Alkeellisimpiinkin uskontoihin liittyy<br />

lisäksi maailmaa selittävien myyttien ja ideoiden järjestelmä. (Durkheim 1980,<br />

380.) Rituaalien lisäksi uskontoihin tarvitaan siis myös rituaalista ajattelua.<br />

2.1.2<br />

Magia<br />

Uskonnot eivät ole ainoita rituaalisen käyttäytymisen muotoja. Niiden lisäksi<br />

Durkheim erottaa toisen, uskontojen ulkopuolisen rituaalisen käyttäytymisen<br />

muodon, magian. Magian, joka myös on kiellettyihin eli pyhiin asioihin<br />

liittyvien uskomusten ja tapojen järjestelmä, erottaa uskonnosta uskovan<br />

yhteisön puuttuminen. Vaikka noidat voivatkin muodostaa veljeskuntia,<br />

ei niissä ole sijaa maallikoille. Magia koostuu kuten uskonnotkin uskomuksista<br />

ja riiteistä. Uskonnoista poiketen magia on kuitenkin hyvin käytännön<br />

läheistä eikä siinä tuhlata aikaa syvempiin pohdiskeluihin 51 . Magiassa kuten<br />

uskonnoissakin on omat puhdistusmenonsa, seremoniansa, uhrinsa ja rukouksensa.<br />

Usein jopa intuitionvastaiset agentit, joita magiassa manataan avuksi,<br />

ovat samoja kuin uskonnoissa. Magiassa riitit ovat kuitenkin usein uskonnollisten<br />

menojen vastakohtia ja sen pyrkimyksenä on pyhien asioiden profanointi<br />

52 . (Durkheim 1980, 61, 63, 65.) Profanoinnilla Durkheim tarkoittaa<br />

häpäisyä, joka voidaan tehdä esimerkiksi suorittamalla jokin uskonnollinen<br />

rituaali päinvastaisessa järjestyksessä tai peilikuvakseen muutettuna. Häpäisyn<br />

avulla pyhää ei pystytä kuitenkaan täysin kumoamaan, vaan se säilyttää<br />

pyhyytensä ja ainakin osan voimastaan. Asiasta enemmän tuonnempana käsiteltäessä<br />

Durkheimin näkemystä uhrirituaalista.<br />

51 / Vielä niinkin myöhään, kuin vuonna 1849 julkaistiin Stuttgartissa kristinuskon ja juutalaisuuden pohjalta<br />

”Mustaksi raamatuksi” kutsuttu magian oppikirja. Vanhimmat siihen kootuista grimoireista ovat peräisin<br />

1500-luvulta. Suomeksi sen käänsivät Michiganin suomalaiset vuonna 1902. Kirjan mukaan kuka tahansa saa<br />

valtaansa eri loitsuissa nimeltä luetellut enkelit, kunhan valmistaa itselleen kirjassa kuvattujen mallien mukaiset<br />

sinetit, taulut ja muut taikakalut ja toistaa loitsut sanasta sanaan oikein. (Musta raamattu 2007.) Koomisuudestaan<br />

huolimatta herätti Musta raamattu vuosisadan alun suomalaisissa pelonsekaista kunnioitusta. Muistan<br />

vielä 1960-luvulla omassa lapsuudessani kuulleeni pelottavia tarinoita kyseisestä kirjasta. Kertojat olivat jo<br />

tuolloin iäkkäitä eivätkä kyseistä kirjaa luultavasti itse olleet nähneet. Musta raamattu mainitaan taikavoimaiseksi<br />

teokseksi myös monissa Lauri Simonsuuren toimittaman Myytillisiä tarinoita (1984) teoksen tarinoista.<br />

52 / Magian tavoin myös taiteen alueella harrastetaan pyhäinhäväistystä. Varsinkin surrealistit ovat olleet<br />

aktiivisia sekä varsinaisessa pyhän häpäisyssä että pyhän häpäisyyn yllyttämisessä. Välineenä pyhän häpäisyssä<br />

he käyttivät yleensä naurua ja mustaa huumoria. (Benayou 1989, 42–43, 65.) Nauru onkin osoittautunut niin<br />

voimalliseksi häpäisymenetelmäksi, että se pyhäinhäväistyksen lisäksi voi aiheuttaa jopa jumalien kuoleman<br />

(Nietzsche 2001, 253).<br />

70

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!