Lataa ilmaiseksi

154
vuseikalta. Esimerkiksi luonnostellessaan Ledan päätä Leda ja joutsen -maalausta
varten, näyttää häntä kiinnostaneen eniten kampauksen palmikoiden
järjestys. Toki kasvot varjoineen on isoimpaan neljästä kuvasta luonnosteltu,
mutta siinäkin ne ovat sivuseikka.
Mystisen surrealistiselta vaikuttaa myös Leonardon tapa yhdistellä asioita
työmuistiinpanoissaan. Esimerkiksi hän on tehnyt samalle paperille muistiinpanoja
sekä ihmisen kurkun että ihmisjalan anatomiasta. Kuvilla ei näytä
olevan mitään loogista järjestystä, vaan kurkun osat ympäröivät jalkaa mielivaltaisesti.
Oletan Leonardon piirtäneen havaintonsa paperille siihen, missä
tilaa on sattunut olemaan. Kaoottisuudessaan tämä tapa muistuttaa omaa
sommittelutapaani. Oikealta vasemmalle etenevä kirjoitus, jonka koko ilmeisesti
vaihtelee paperilla olevasta tilasta riippuen, lisää salaperäisyyden tuntua.
Kiinnostavaa on myös, ettei Leonardo tutkielmissaan aina pyrkinyt seuraamaan
havaintoa vaan antoi ilmaisulleen lähes runollisia vapauksia. Esimerkkinä
tästä mainittakoon tutkielma ihmisen niskan anatomiasta. Piirros
on mielenkiintoinen vaikka katsoja jo ensivilkaisulla huomaa sen paikkaansa
pitämättömäksi. Laura Lahdensuun (2010, 85) tulkinnan mukaan Leonardo
vertaa piirroksessaan ihmisen niskan ja pään luita purjelaivan mastoon.
Näin ollen kuva esittäisi eräänlaista hybridiä ja lähenisi Leonardon aikalaisen,
Hieronymus Boschin hybridihahmoja.
Oman lisänsä Leonardon kiinnostavuuteen piirtäjänä tuovat groteskit
karikatyyrit, joita esiintyy usein hänen muistiinpanoissaan. Niissä karikatyyreissä,
joista olen nähnyt kuvia, ei esitetä kokonaisia hahmoja vaan
päitä, joissa neniä, leukoja tai joitain muita kasvojen osia korostetaan niin
voimakkaasti, että lopputulos on hirviömäinen. Vastaavia hahmoja löytyy
Boschin Ristinkanto-maalauksesta.
Leonardoa voidaankin pitää etupäässä piirtäjänä. Hänen luonnoksiaan ja
muistiinpanojaan on löytynyt noin 14000 sivua mutta niitä oletetaan olleen
vähintään puolet enemmän (Lahdensuu 2010, 37). Niinä hetkinä, jolloin olen
kokenut kuvan tekemisen aloittamisen vaikeaksi, on minulle ollut apua hänen
piirroksiaan esittävien kuvien selailusta. Se toimi jossain vaiheessa jopa
piirtämisen estävien henkisten tyhjiöiden ylitysrituaalina, siis luovaan tilaan
johtavana siirtymäriittinä.
Michelangelo Buonarroti (1475–1564) on mielestäni kiinnostavampi piirtäjänä
ja maalarina kuin kuvanveistäjänä tai arkkitehtina. Kaikki Michelangelon
piirrokset ja maalaukset eivät toki puhuttele, mutta Sikstuksen kappelin
katon ja alttariseinän lihalliset maalaukset ihastuttavat. Näihin hahmoihin
Michelangelo on onnistunut luomaan harvinaisen voimakkaan tunnun ihmisestä
materiaalisena olentona. Sama lihallisuus tulee esiin myös läpikuultavaan
mekkoon pukeutuneessa Jumalassa, joka Aatamia luodessaan joutuu
pitämään jalkansa ristissä, ettei paljastaisi häpyään. Katsoja voi suorastaan