Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
telmien tulkinnassa ja sanallistamisessa. Käsillä olevan tutkimuksen käyttämä<br />
taiteellisen tutkimuksen menetelmä lukeutuu tieteidenväliseen tutkimukseen,<br />
jossa taide ja tiede lujittavat toisiaan nivoutumalla yhteen.<br />
Käytetystä menetelmästä on apua monille taiteellista tutkimusta tekeville,<br />
koska se on joustava ja sitä voi soveltaa monien ongelmien selvittämiseen.<br />
Soveltamalla surrealistista periaatetta voi ajatella, että kuvataiteen ja siitä<br />
mahdollisimman etäällä olevien tieteenalojen kohtaaminen nostaisi maailmastamme<br />
esiin hyvinkin yllättäviä ja tuoreita näkökulmia.<br />
Kuvataiteen tutkimukselle merkityksellisimpänä pidän tutkimukseeni sisältynyttä<br />
taiteellista työskentelyä ja sen raportointia. Introspektion avulla<br />
omista elämyksistä saatu tieto on henkilökohtaista ja siksi ainutkertaista. Yksittäisen<br />
kokemuksen kuvaaminen niin, että sen on mahdollista tulla jaetuksi,<br />
erottaa tutkimukseni taiteentutkimuksesta ja tekee siitä taiteellista tutkimusta.<br />
Pelkästään taidehistorian tai muidenkaan taideteorioiden avulla olisi<br />
ollut mahdotonta tunkeutua yhtä syvälle taiteellisen työskentelyn aikana<br />
koettuihin elämyksiin ja saada vastaavaa tietoa.<br />
Tutkimuksen kolmannella osalla, jonka toisessa pääluvussa käsittelen omaa<br />
taiteellista työskentelyäni, saattaisi olla jotain annettavaa myös kuvataideterapialle.<br />
Kuvantekemisen tavastani ja sen yhteydessä koetuista elämyksistä<br />
löytyy hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä kuvataideterapiaan. Meri-Helga Mantere<br />
(2010, 12) sisällyttää taideterapiaan samanlaisia tekijöitä, joita havaitsin<br />
myös omassa kuvantekemisestäni: sekä työskentelyssäni että kuvataideterapiassa<br />
kuvien tekeminen merkitsee kontaktia omaan sisäisyyteen ja muuttuvaan<br />
ympäristöön, joita syntyvä kuva edustaa. Molemmissa tapauksissa kaoottisesta<br />
lähtökohdasta synnytetty visuaalinen hahmo aiheuttaa tekijässään<br />
ilon ja tasapainon lisäksi psykofyysisen tyydytyksen, toisin sanoen kuvia tehdessä<br />
koettu elämys on kehollisesti kokonaisvaltainen. (ks. Mantere 2010, 12.)<br />
Mantereen (2010, 13) mukaan ajattelu ei pysty pitämään taiteellista ilmaisua<br />
tiedollisessa kontrollissaan. Hän vertaa sitä leikkivään tutkimukseen, jossa<br />
hallinnan väliaikainen menettäminen tai siitä luopuminen johtaa merkittäviin<br />
kokemuksiin. Taiteen tekijä käy ainakin hetkittäin alueella joka on hallitsematon,<br />
kaoottinen ja jota ei täysin voi ymmärtää. Luovalle toiminnalle<br />
on välttämätöntä kontrolloimattomaan prosessiin antautuminen ja siinä<br />
riittävän pitkään pysyminen. Luovan tapahtuman ydintä ei voida ymmärtää<br />
rationaalisin käsittein, sillä sen keskiössä ei ole rationaalisuus vaan mielikuvien<br />
leikki. Uusia muotoja luova tapahtuma edellyttää antautumista epävarmuuden<br />
tunteelle. Se saattaa vaatia jopa minuuden keskeisyydestä luopumista.<br />
Metaforisesti Mantere vertaa kontrollista luopumista egon hetkelliseen<br />
kuolemaan, kaoottiseen hajoamisen kokemukseen, joka on välttämätön,<br />
jotta uusi muoto voisi löytyä.<br />
Mantereen (2011, 19) mukaan lähes kaikissa luovissa prosesseissa on si-<br />
221
Change language