Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ten suhdetta niiden esittämiin tarinoihin. Charles de Tolnay käytti 1930-luvun<br />
lopussa Boschin tulkitsemisessa apunaan muun muassa Biblia pauperumia<br />
ja Speculum Humanaea. Boschin teoksista hän löysi kritiikkiä niin<br />
harhaoppisuutta kuin korruptoitunutta katolista papistoakin kohtaan. Ludwig<br />
von Baldass näki vuonna 1943 Boschin pessimistinä, joka esitti ihmisen<br />
taistelun pahaa vastaan epätoivoisena. Tämän hän perusteli sillä, että Bosch<br />
kuvaa maalauksissaan toivon mahdollisuudet paljon pahuutta pienempinä.<br />
(Bergman 1979, 25–27, 29.) Tolnayn huomioima korruptoituneen katolisen papiston<br />
kritiikki on Boschin maalauksissa selvästi havaittavissa. Baldass sen<br />
sijaan ei tulkinnassaan tullut ajatelleeksi, että Bosch saattoi yksinkertaisesti<br />
pitää uskovaisten toivoa koskevien käsitysten kuvaamista sangen ikävystyttävänä<br />
puuhana. Puuttuihan aikalaisten taivaskuvastosta huumori lähes täysin.<br />
Heti maailmansodan jälkeen esitti Jacques Combe, että Bosch ideoi maalauksiaan<br />
käyttäen mystiikkaa ja alkemiaa apunaan. Hänen mukaansa taiteilija<br />
oli Ruysbroeckista 148 hyvin vaikuttunut ja loi monet hahmonsa tämän tekstejä<br />
mukaillen. Combe näki Boschin mystikkona, jolla ei ollut vaikeuksia alkemistien<br />
salaisuuksien ymmärtämisessä. Vaikka taiteilija ei Comben mukaan<br />
sietänytkään alkemian esoteerisuutta, käytti hän sen seksuaalista symbolisuutta<br />
moraalisena aseena alkemiaa vastaan. (Bergman 1979, 30.) Luultavasti Bosch<br />
oli itsekin seksuaalisuudesta kiinnostunut, olihan hän seksuaalinen olento. Lisäksi<br />
hän sai tuotua seksuaalisuuden kirkkoihin naamioimalla sen moraaliksi.<br />
D. Bax pyrki vuonna 1949 antamaan perusteellisen tulkinnan Boschin Lissabonin<br />
triptyykistä. Bax löysi teoksesta muun muassa viitteitä raamatun tapahtumiin.<br />
Esimerkiksi rotalla ratsastavan ja puunrunkoon pukeutuneen liskonhäntäisen<br />
naisen lapsineen hän tulkitsi symbolina paolle Egyptiin. (Bergman<br />
1979, 31–35.) Pako Egyptiin ei ole niin arkaluontoinen asia, että se olisi<br />
ollut syytä naamioida hirviömäisin symbolein. Jos Baxin tulkinta pitäisi paikkansa,<br />
olisi Bosch joutunut esittämään raamatun tarinat symbolisina, koska<br />
oli kätkenyt niihin kohdistuvaa pilkkaa maalaukseensa. Mitä luultavimmin<br />
Bax kuitenkin heijasti Boschin maalaukseen omia kuvitelmiaan.<br />
Vuonna 1952 löysi Enrico Castelli Boschin maalauksista heijastumia Mooseksen<br />
lauluihin ja jälleen kerran myös Ruysbroeckin mystiikkaan ja alkemiaan.<br />
Jurgis Baltrušaitis esitti vuonna 1955 Boschin luoneen hahmonsa esimerkiksi<br />
yhdistelemällä eri olioita ja lainaamalla elementtejä antiikista. Vuonna<br />
1957 Charles D. Cutter löysi Lissabonin triptyykissä esiintyvistä hahmoista<br />
planeettojen symboleita. Seitsemän planeettaa vastaa hänen mukaansa seitsemää<br />
kuoleman syntiä. C. A. Wertheim Aymèr esitti 1961, että Bosch olisi<br />
kuulunut ruusuristiläisiin. Vuonna 1966 J. van Lennep oletti, että Bosch olisi<br />
148 / Mitä ilmeisimmin kyse on alankomaalaisesta mystikosta ja kirjailijasta Jan van Ruysbroeckista (1293–<br />
1381).<br />
128
Change language