Lataa ilmaiseksi

valliselle mutta joka aiheuttaa kunnioitusta ja pelkoa. Durkheim käyttää leimattua
postimerkkiä esimerkkinä nykymaailmassa esiintyvästä manasta. Se
on omaisuuksien arvoinen mutta tämä arvo ei sisälly sen luonnollisiin ominaisuuksiin.
Hänen mukaansa käsityksemme ulkoisesta maailmasta saattaa
olla pelkkä hallusinaatioiden kudos, koska useimmat kappaleisiin liittämämme
ominaisuudet eivät ole niissä sellaisina kuin ne havaitsemme. Kollektiiviset
representaatiot lisäävät kohteisiinsa niissä olemattomia ominaisuuksia.
Ne voivat tehdä mitä voimallisimman pyhän olion aivan mistä tahansa. Objekti
on pyhä kun se pystyy herättämään kunnioituksen kollektiivisen tunteen
69 . Tämä varjelee sitä profaanin kosketukselta. (Durkheim 1980, 177, 181,
188, 211, 242.)
Durkheim on sitä mieltä, että pyhä on yhtä kuin yhteiskunta personoituna.
Tästä johtuen on rituaali hänen mukaansa mahdollista tulkita myös maallisin
ja sosiaalisin termein. Durkheim näkee sosiaalisen elämämme kulkevan
rituaalimaista kehää. (Durkheim 1980, 308.)
Marcel Mauss ja
uhrirituaali
2.4
Vuonna 1899 julkaisi Marcell Mauss 70 yhdessä Henri Hubertin kanssa uhritoimitusta
käsittelevän esseen Essai sur la nature et la fonction du sacrifice.
Maussin ja Hubertin pyrkimyksenä oli rakentaa yleinen teoria uhrista. (Arppe
1992, 29–30.) Heidän näkemyksensä oli, että uhritoimituksessa on kysymys
tietynlaisesta rajan ylittämisestä. Uhrirituaalin avulla jokin olio siirre-
69 / Pyhän esineen profaanisoinnilla pystytään herättämään myös pelkoa, jopa kauhua. Tuolloin esineen
sisältämän manan määrää vähennetään merkittävästi. Tämä on yksi noitien käyttämistä keinoista sairauksien ja
kuoleman aiheuttamiseksi. Muita kauhua herättäviä keinoja ovat kuukautisveren tai ruumiiden avulla nostatetut
aaveet. Myös nämä noituuteen liittyvät toimet ja välineet ovat profaanilta kiellettyjä eli kuuluvat pyhän piiriin
(Durkheim 1980, 361–362).
70 / Ranskalainen sosiologi ja antropologi Marcel Mauss (1872–1950) oli Émile Durkheimin sisaren poika,
oppilas ja työtoveri. Mausskaan ei tehnyt eläessään kenttätutkimusta. Työtovereineen hän kuitenkin loi ranskalaisessa
mittakaavassa uuden, järjestelmällisen ja kriittisen lähestymistavan tiedonlähteisiin ja havaintoihin.
Ranskalainen sosiologia saavutti kokeellisen vaiheensa pitkälti juuri Maussin vaikutuksesta. (Arppe 1992, 22.)
Kiinnostava piirre Maussissa on, ettei hän elinaikanaan julkaissut yhtään kokonaista kirjaa. Hänen tekstinsä
ilmestyivät joko toisten kanssa yhteistyönä kirjoitetuissa teoksissa tai artikkeleina. (Arppe 1992, 22.) Essee Lahja.
Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa (L’éssai sur le don, 1923) lienee hänen tunnetuin
tekstinsä.
Mary Douglasin (2002, 8, 12,13.) mukaan Lahja kuuluu osana voimakkaaseen ja järjestelmälliseen utilitarismin
vastaiseen hyökkäykseen. Ranskassa englantilaisen liberalismin nähtiin rakentuvan vajavaiseen käsitykseen
ihmisestä itsenäisenä yksilönä ja sosiaalisena olentona. Sen nähtiin myös jättävän huomioimatta tuotantotapamuutosten
myötä tapahtuvan sosiaalisten suhteiden muutoksen. Lisäksi sen vapauden käsite nähtiin negatiiviseksi,
koska se piti poliittisen osallistumisen moraalista merkitystä arvottomana.
81