Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tonta taidemanaansa 139 .<br />
Jotta taidemanan kerääntyminen ja vaikutus tulisi selvemmäksi, esitetään<br />
seuraavassa kuvitteellinen esimerkki siitä, miten taideteos siihen projisoidun<br />
taidemanan avulla voi muokkautua myytiksi. Esimerkissä sana teos laajennetaan<br />
merkitsemään yksittäisen taideobjektin lisäksi myös näyttelykokonaisuuksia,<br />
installaatioita ja erilaisia taide-esityksiä.<br />
Alussa taiteilija jollakin tavalla pyhittää profaania materiaalia 140 . Hän luo<br />
siitä taideteoksen tai, kuten ready-made- tai objet trouvé-taiteessa, löytää<br />
valmiin objektin. Taiteilijan maineesta riippuu, miten paljon taidemanaa<br />
hän pystyy teokseensa siirtämään. Tämän jälkeen teos asetetaan esille. Eniten<br />
taidemanaa omaavan taiteilijan teos pääsee esille arvostetuimpiin museoihin<br />
ja gallerioihin, jolloin siitä todennäköisesti myös puhutaan medioissa<br />
ja siihen projisoidun taidemanan määrä lisääntyy.<br />
Parhaassa tapauksessa joku kuvataidemaailman edustajista arvostelee teoksen.<br />
Siihen, että taiteilija saa teoksestaan arvion, vaikuttavat enemmän sekä<br />
taiteilijan että esityspaikan sisältämän taidemanan määrä kuin teoksen omat<br />
ominaisuudet. Tämä johtuu siitä, että arvostelija luo ensin mieleensä kuvitteellisen<br />
teoksen. Kuvitteellinen teos syntyy sen informaation perusteella,<br />
jonka arvostelija on etukäteen taiteilijasta, näyttelypaikasta ja teoksesta saanut.<br />
Jos tämä kuvitteellinen teos vaikuttaa vaivan arvoiselta, käy arvioija katsomassa<br />
myös todellista teosta. Kuvitteellinen teos vaikuttaa nyt siihen, millaiseksi<br />
hän todellisen teoksen kokee. Lisäksi siihen vaikuttavat kaikki hänen<br />
aikaisemmin näkemänsä teokset ja hänen aikaisempi tietonsa taiteesta<br />
ja taiteilijoista. Jopa se, millainen taidekäsitys hänen arvostamillaan kuvataidemaailman<br />
edustajilla on, vaikuttaa hänen kykyynsä heijastaa teokseen sitä<br />
arvottavia ominaisuuksia. Siksi myös hänen kohtaamansa ”todellinen” teos<br />
onkin kuvitteellinen ja mielessä rakentunut. Siihen, että kuvataidemaailman<br />
edustaja päättää arvostella teoksen, vaikuttaa mahdollisesti myös se, millaisen<br />
kuvan hän haluaa antaa itsestään. Toisin sanoen kenen ystävä hän haluaa<br />
olla, ja miten arvio vaikuttaa hänen omaan asemaansa kuvataidemaailman<br />
hierarkiassa. Vaikka näin ei olisikaan vaan kuvataidemaailman edustaja toimisi<br />
pyyteettömästi, lisäisi arvostelu joka tapauksessa taidemanaa kolmeen<br />
139 / Taideteoksen institutionaalista taiteeksi hyväksymistä on pohtinut Dickie (1981, 84, 86). Hänen mukaansa<br />
artefactisuus ei ole taideteoksen näkyvä ominaisuus, vaan joku tai jotkut taidemaailman puolesta toimien<br />
ovat asettaneet sen arvostamisemme kohteeksi. Taidemaailmaan kuulumaton henkilö ei siis voi päättää, mikä<br />
on taidetta muuten kuin arvostavassa merkityksessä. Dickien mukaan taideteoksella on kaksi eri merkitystä,<br />
luokitteleva ja arvostava. Arvostavassa merkityksessä nimitämme jotakin taideteokseksi, koska siinä on ominaisuuksia<br />
jotka ovat huomiomme ja kiitoksemme arvoisia. Luokittelevaa merkitystä käytämme osoittamaan että<br />
jokin objekti kuuluu tiettyyn artefaktien luokkaan.<br />
140 / Periaatteessa kuvataiteilija luodessaan arvottomasta materiaalista painossaan joskus kultaakin kalliimpaa<br />
arvotaidetta jatkaa alkemistien perinnettä. Taidemanan avulla hän saavuttaa sen, mihin alkemian avulla<br />
ei ylletty.<br />
120
Change language