Lataa ilmaiseksi

lisyyden jumalat kuten Dionysoksen 186 .
Toiseen väitöstyöhöni liittyvään näyttelyyn, joka oli esillä Viiskulman Galleria
Huudossa, maalasin molemmille puolille takahuoneeseen johtavaa oviaukkoa
archimboldomaisen sivuprofiilikuvan Sigmund Freudista. Kuvien nimet
näyttelyluettelossa olivat Ensimmäinen vartija ja Toinen vartija. Niiden
ideana oli kuvata Freudin ajatusta ihmistä johtavista elämän vietistä ”eroksesta”
ja kuoleman vietistä ”thanatoksesta”. Myöhemmin muutinkin maalausten
nimet Errokseksi ja Thanatokseksi. Ensin maalaamassani Thanatoksessa
en mielestäni päässyt tavoitteeseeni mutta Erokseen olin sen maalaamisen
aikana suhteellisen tyytyväinen. Myöhemmin olen tehnyt muutaman lisäkokeilun
Archimboldon viitoittamalla tiellä. Muun muassa samassa näyttelyssä
esillä olleen Ikuisen elämän alttarin, jossa ihmiskasvot muodostuivat madoista.
Pieter Brueghel vanhempaan (1525–1569) ihastuin nähdessäni hänen Alankomaalaisia
sananlaskuja -maalauksensa Staatliche Museen zu Berliin:ssä joskus
1990-luvun alussa. Huolimatta suhteellisen pienestä koostaan (74,5 x 98,4
cm) maalaus otti kaiken huomioni noin tunnin ajaksi. Näin tapahtui vaikka
aivan lähellä oli paljon suurempia yhtä kuuluisien taiteilijoiden, esimerkiksi
Rembrandtin, maalauksia.
Brueghelin maalauksissa on havaittavissa samanlainen kuhiseva elämän
tuntu, mikä löytyy Boschin teoksista. Vielä lähemmäksi Boschia kuin Alankomaalaisia
sananlaskuja -teoksessa hän pääsee muun muassa maalauksillaan
Tylsä Kreeta (Dulle Griet), Kuoleman voitto ja Kapinallisten enkelien karkotus
187 . Niissä kuvatut hirviöt lohduttomissa maisemissaan ovat kuin suoraa
jatketta Boschin tuotannolle 188 . Näen Pieter Brueghel vanhemman eräänlaisena
Boschin jatkeena. Hänen maalauksensa stimuloivat mielikuvitustani yhtä
voimakkaasti kuin esikuvansakin.
Vielä muutama sana siitä, miten Matthias Grünewaldin Isenheimin luostarikirkon
alttarimaalaus (maalattu vuosina 1510–1515) on vaikuttanut minuun.
Alttarimaalaus on neliosainen. Siihen kuuluu sivusiipien ja keskitaulun
lisäksi kokonaisuutta altapäin tukeva neljäs maalaus, jossa Jeesusta ilmei-
186 / Werner Kriegeskorte (1991, 10) näkee näissä sivuprofiilikuvissa yhtäläisyyksiä vanhojen Baccuksen kuvien
kanssa. Lähes pelkistä kukista koostuvissa Kevät ja Flora-maalauksissa Archimboldo on laseerannut lämpimän
värin hahmojensa posket muodostavien kukkien yli. Se yhdistää nämä alun perin ilmeisesti valkoiset kukat toisiinsa
ja aiheuttaa illuusion että ne olisi tatuoitu ihoon tai että ne näkyisivät himmeän kalvon läpi. Ehkä Archimboldo
oli niitä maalatessaan epävarma lopputuloksen toimivuudesta. Joka tapauksessa tämä ”ihon pinnan esiin
nostaminen” hieman koettelee kyseisten maalausten sisältämän ”taikuuden” uskottavuutta.
187 / Teoksen nimen olen suomentanut englantilaisen käännöksen ”The Fall of the Rebel Angels” (Hagen
2000, 40) mukaan.
188 / Laurinda Dixon (2003, 322–323) pitää Pieter Brueghel vanhempaa Boschin kuuluisimpana jäljittelijänä.
Varsinkin Dulle Griet -maalauksessa, joka on poliittinen kannanotto vuosina 1559–1567 Alankomaiden kuvernöörinä
toimineen Margareetta Parmalaisen toimiin, hän näkee selvänä Hieronymus Boschin vaikutuksen.
157