Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taide on monin eri tavoin konkreettisesti mukana sekä uskonnoissa että<br />
magiassa. Suuressa osassa uskonnollisia seremonioita musiikki näyttelee<br />
tärkeää osaa eikä vilkaistessaan sisälle ortodoksiseen tai roomalaiskatoliseen<br />
kirkkoon voi olla huomaamatta niiden sisustamiseen käytetyn taiteen runsautta.<br />
Uskonnolliset seremoniat tarkkoine kaavoineen, loistavine pukuineen<br />
ja karismaattisine saarnaajineen ovat hyvin teatraalisia. Vaikka magialla yksityisempänä<br />
ja siksi köyhempänä ei ole yhtä paljon varoja rituaaliensa visualisointiin,<br />
voidaan myös magiassa apuna käytettyjä esineitä monessa tapauksessa<br />
pitää taideteoksina.<br />
Uskonnosta poiketen taide ei pyri kattamaan aivan kaikkea ajattelun kohteena<br />
olevaa vaan pitäytyy inhimillisen toiminnan rajoissa 103 . Rituaalista käyttäytymistä<br />
taide toimintatavoiltaan silti edustaa, koska sillä inhimillisen toiminnan<br />
puitteissa on pyrkimys asioiden pelkistämiseen ja samankaltaiseen<br />
maailman kahtiajakoon kuin uskonnolla 104 . Toinen taiteen erottelemista alueista<br />
sisältää sen, mikä luetaan korkeakulttuuriin kuuluvaksi, pääasiassa taiteen<br />
105 . Toisen muodostavat muut ihmiselämän osa-alueet 106 . Jälkimmäisestä<br />
nousee silloin tällöin esiin niin kutsuttuja alakulttuureja, jotka taidemaailma<br />
yleensä jossain vaiheessa huomaa taiteellisiksi ja ne ”nostetaan” korkeakulttuurin<br />
puolelle. Meidän kulttuurissamme taide jakaa kahtia myös<br />
kansan. ”Taiteen pyhää” edustava eliitti hankkii kuvataidetta, käy teattereissa,<br />
konserteissa ja museoissa. Kansan enemmistössä, joka edustaa profaania,<br />
taide saattaa vaikuttaa tarpeettomalta tai eliitin käyttämältä keinolta erottautua<br />
rahvaasta 107 .<br />
Yleensä rituaalinen käyttäytyminen on konservatiivista ja pyrkii säilyttämään<br />
kulttuurin muuttumattomana. Tässä länsimaisen nykytaiteen pyrkimys<br />
on rituaalisesta käyttäytymisestä eriävä. Taiteen tarkoitukseksi voisi ajatella<br />
pyrkimyksen kehittää yhteiskunnallista ymmärrystämme avaamalla uusia nä-<br />
103 / Tässä lasketaan myös luonnosta löytyneen osan tai esineen asettaminen taiteen asemaan inhimilliseksi<br />
toiminnaksi.<br />
104 / Uskonto jakaa maailman pyhään ja profaaniin.<br />
105 / Tämä alue edustaa taidemaailman pyhää.<br />
106 / Tämä alue edustaa taiteen näkökulmasta profaania.<br />
107 / Pelko taiteen eliittisyydestä estää sen vakavasti ottamisen ja johtaa uskoon taiteen tarpeettomuudesta.<br />
Tämä pelko kohdistuu sekä taiteen arvostajiin että sen tekijöihin. Tästä huolimatta taidemaailman taidekaupasta<br />
vaikuttunut osa pyrkii pitämään taiteen elitistisenä, koska silloin teokset ovat ainutkertaisia. Elitismistä<br />
on tullut erottamaton osa taidetta. Sitä ei ole kuitenkaan pidetty eliitille kuuluvana kauempaa, kuin viimeiset<br />
10 000 vuotta. Tänä aikana sen tehtävänä on ollut tukea maanviljelylle perustuvien yhteisöjen rakenteellista<br />
eriarvoisuutta. Metsästäjä-keräilijöillä ja muissa pienissä yhteisöissä taide on ollut demokraattisempaa. (Dissanayake<br />
2000, 174,176.) Maanviljelyn myötä myös suurten ja hierarkkisesti järjestäytyneiden ja taideaarteita<br />
keräävien uskontojen merkitys on voimistunut. Metsästäjä-keräilijöiden uskonnollinen rekvisiitta on osittain<br />
vaeltanut heimon mukana ja ollut siksi helposti kuljetettavaa ja kenen tahansa rakennettavissa.<br />
108