Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
osannut alkemiaa ja ollut joko taitava alkemisti tai kuulunut johonkin kerettiläiseen<br />
yhteisöön. Myös Lennep uskoi Boschin käyttäneen maalauksissaan<br />
alkemistien symboleja. (Bergman 1979, 35–36, 41, 46.) Viittaukset Mooseksen<br />
lauluihin, alkemiaan ja salaseuroihin voivat pitää paikkansa. Hybridien<br />
luomiseen niitä ei kuitenkaan välttämättä tarvita, sillä siihen riittää pelkkä<br />
mielikuvituskin. Mielikuvitusta Boschilla näyttää olleen riittävästi.<br />
Vuonna 1970 yritti Patrik Reuterswärd selvittää, mikä on olennaista<br />
Boschin maalauksissa. Hänen lähestymistapansa oli sommittelun rakennetta<br />
tutkiva. Reuterswärd löysi Lissabonin triptyykistä kerettiläisen kultin personoitumia.<br />
Wilhelm Fraegerin Bosch-tulkinnat koottiin yhteen vasta vuonna<br />
1975. Hän oletti Boschin Himojen puutarhan olleen kerettiläiselle Vapaan<br />
Hengen veljeskunnalle tehty tilaustyö, jossa esitettiin heidän unelmansa tuhatvuotisen<br />
valtakunnan paratiisista. Lissabonin triptyykin hän näki hyökkäyksenä<br />
juutalaista seurakuntaa vastaan. Lisäksi Fraeger löysi viitteitä muinaiseen<br />
mytologiaan ja yhtymäkohtia Jungin tulkintaan Paracelsuksen alkemiasta.<br />
(Bergman 1979, 41–45, 47.) Viittaukset toisin uskoviin saattavat olla<br />
todellisia, mutta sommittelun rakenne vaikuttaa enemmän sattumanvaraiselta<br />
kuin kerettiläisen kultin personoitumilta. Ainakin yksittäisten hahmojen<br />
osalta se lienee mitä todennäköisimmin syntynyt teoksen maalaamisen<br />
aikana improvisoiden.<br />
Madeleine Bergman (1979) itse on sitä mieltä, että alkemialla ja astrologialla<br />
on tärkeä osuus Boschin teosten tulkinnassa, koska useat aikaisemmat<br />
tutkijat ovat löytäneet hänen tuotannostaan niihin viitteitä. Bergman tekee<br />
yhteenvedon siitä, mitä astrologian ja alkemian suhteesta Lissabonin triptyykin<br />
aikaisemmin on sanottu. Lisäksi hän tältä pohjalta jatkaa ja syventää<br />
Boschin kuvaelementtien tuntemusta. Kaikilla tulkitsijoilla Baxista Bergmaniin<br />
viittaukset astrologiaan ja alkemiaan siirtävät huomion pois siitä, mitä<br />
Bosch itse mahdollisesti koki maalauksia tehdessään. Usein maalaukset esimerkiksi<br />
paljastavat, ovatko taiteilijat niitä tehdessään nauttineet työstään vai<br />
ovatko he työskennelleet rutiinilla ja ankaran kontrollin alaisena.<br />
R. Broby-Johansen (1977, 116) esittää, että Boschin maalaukset edustavat aikansa<br />
kauhupropagandaa, jonka tarkoituksena oli estää kansaa ajattelemasta<br />
kriittisesti ja itsenäisesti. Uskonpuhdistukseen johtavien pyrkimystensä voimistuessa<br />
katolinen kirkko ”mobilisoi käyttöönsä” Boschin kaltaisia mestarillisia<br />
paholaisten kuvaajia.<br />
Ehkä se todella oli kirkon tarkoitus, mutta Boschin helvettikuvituksen koomisuus<br />
viittaa ennemmin pyrkimyksiin tehdä piruista ja helvetin kauhuista<br />
naurettavia. Tästä johtuen Boschin helvettikuvat mielestäni ennemminkin<br />
kyseenalaistavat kirkon ”kauhupropagandan” kuin tukevat sitä. Kaiken kyseenalaistavan<br />
huumorinsa avulla ne saattoivat jopa heikentää kirkon valtaa.<br />
Walter Bosing (2000) on monen edeltäjänsä kanssa samaa mieltä siitä, et-<br />
129
Change language